† Kultapoikamme Riku lopetettiin 06.11.2014 Cushingin taudin tuomien kipujen vuoksi.
Kaipaamaan jää koko tallin väki.
Kaipaamaan jää koko tallin väki.
TRICKSTER
Saksalainen ratsuponi (25%), ori
147cm, voikko ti knlsi otj tkvsk 23v, ikääntyy satunnaisesti s. 02.02.2013 (3v 02.03.2013) |
Rekisterinumero VH13-029-0353
Kasvattaja M. Kaiser, Saksa Omistaja mori-mori (VRL-11325) Yleispainotus; va B / 110cm / 100cm (CIC2) |
Valmentajalleni Nickille Trickster, kasvattajalle sekä briteille yleisesti Ricky ja minulle suomalaisittain Riku on niitä hevosia, joilla nimi ei todellakaan vastaa luonnetta. Jostain kumman syystä valitettavan monet kodit kieränyt poni päätyi minulle serkkuni Susannan kautta, kun nainen soitti ja kertoi ilmoitusluontoisesti hankkineensa minulle ratsuponin. Hieman myöhemmin päädyin Saksaan katsomaan ja koeratsastamaan tätä ponia, josta olin kuullut paljon hehkutusta, mutta josta en kuitenkaan odottanut ihmeellisiä orin niinkutsutun kiertolaishistorian vuoksi. Vielä Rikua varustaessani olin hieman epäilevä, mutta kun pääsin vihdoin selkään, olin täysin myyty.
Riku omaa ehkä maailman tasaisimmat askeleet, mikä sinänsä tuottaa minulle ongelmia selässä, kun pitäisi keskittyä ratsastamaan eikä vain nauttia kyydistä. Ori on miellyttämishaluinen ja varsin osaava kaveri etenkin kouluratsastuksen puolella ja kapasiteettia löytyy varmasti vaativaa B:tä korkeammallekin. Riku kantaa itsensä kovin vaivattoman oloisesti askellajissa kuin askellajissa ja toimii hyvin pienillä avuilla, suorastaan ajatuksen voimalla.
Myös esteillä Riku on tasaisen varma suorittaja - poni ei kiellä. kiukuttele tai kyttäile. Ainakaan esteitä, mahdollinen yleisö onkin sitten eri asia. Ori hyppää hyvällä tyylillä ja korjaa ratsastajan tekemät virheet esimerkiksi hieman pieleen menneissä lähestymisissä, miinuksena sanottakoon, että mikään vauhtihirmu Riku ei ole, vaan ori mieluummin hölkyttelisi radan omassa tahdissaan kellon tikittäessä.
Kisapaikalla heti trailerista ulos päästyään ponista tulee jonkinsortin duracellpupu ja narusta saa tosissaan pidellä kiinni, kun ori seikkailee puolelta toiselle, hirnuu kimakasti kisatovereille eikä tuntunut saavan pidettyä kaikkia neljää jalkaansa maassa yhtä aikaa.
Yleisön edessä ori saa ramppikuumeen sekä suorituspaineita ja saattaa mystisesti hukata niin keskittymiskykynsä kuin kiinnostuskiikarinsa, joten ratsastajan ei tule unohtua vain matkustamaan. Riku vaatii todella hyvät verryttelyt ennen varsinaista kisasuoritusta, jotta sen keskittymiskyky saadaan siirrettyä kaiken jännittävän ihmettelystä itse kisasuoritukseen.
Hoidokkina Riku on lauhkea kuin lammas ja nauttii suunnattomasti huomiosta, oli se sitten harjaamista, rapsuttelua tai torumista siitä, kun ori löytyi jälleen vaeltelemasta tallin toisesta päästä. Rikulle kaikki on hieman jännää ja sen on aivan pakko tietää mitä naapurikarsinan asukki syö, miltä tallin WC näyttää ja onko traileri varmasti autossa kiinni. Poni saattaa hajoittaa takkisi taskun tunkiessaan turpaansa sinne tai tönäistä sinua niin että kaurat lentävät ruokakupin sijasta karsinan lattialle, mutta ei orille voi olla vihainenkaan.
Varustaminen sujuu ongelmitta, samoin kengittäminen ja eläinlääkärikäynnit.
Riku omaa ehkä maailman tasaisimmat askeleet, mikä sinänsä tuottaa minulle ongelmia selässä, kun pitäisi keskittyä ratsastamaan eikä vain nauttia kyydistä. Ori on miellyttämishaluinen ja varsin osaava kaveri etenkin kouluratsastuksen puolella ja kapasiteettia löytyy varmasti vaativaa B:tä korkeammallekin. Riku kantaa itsensä kovin vaivattoman oloisesti askellajissa kuin askellajissa ja toimii hyvin pienillä avuilla, suorastaan ajatuksen voimalla.
Myös esteillä Riku on tasaisen varma suorittaja - poni ei kiellä. kiukuttele tai kyttäile. Ainakaan esteitä, mahdollinen yleisö onkin sitten eri asia. Ori hyppää hyvällä tyylillä ja korjaa ratsastajan tekemät virheet esimerkiksi hieman pieleen menneissä lähestymisissä, miinuksena sanottakoon, että mikään vauhtihirmu Riku ei ole, vaan ori mieluummin hölkyttelisi radan omassa tahdissaan kellon tikittäessä.
Kisapaikalla heti trailerista ulos päästyään ponista tulee jonkinsortin duracellpupu ja narusta saa tosissaan pidellä kiinni, kun ori seikkailee puolelta toiselle, hirnuu kimakasti kisatovereille eikä tuntunut saavan pidettyä kaikkia neljää jalkaansa maassa yhtä aikaa.
Yleisön edessä ori saa ramppikuumeen sekä suorituspaineita ja saattaa mystisesti hukata niin keskittymiskykynsä kuin kiinnostuskiikarinsa, joten ratsastajan ei tule unohtua vain matkustamaan. Riku vaatii todella hyvät verryttelyt ennen varsinaista kisasuoritusta, jotta sen keskittymiskyky saadaan siirrettyä kaiken jännittävän ihmettelystä itse kisasuoritukseen.
Hoidokkina Riku on lauhkea kuin lammas ja nauttii suunnattomasti huomiosta, oli se sitten harjaamista, rapsuttelua tai torumista siitä, kun ori löytyi jälleen vaeltelemasta tallin toisesta päästä. Rikulle kaikki on hieman jännää ja sen on aivan pakko tietää mitä naapurikarsinan asukki syö, miltä tallin WC näyttää ja onko traileri varmasti autossa kiinni. Poni saattaa hajoittaa takkisi taskun tunkiessaan turpaansa sinne tai tönäistä sinua niin että kaurat lentävät ruokakupin sijasta karsinan lattialle, mutta ei orille voi olla vihainenkaan.
Varustaminen sujuu ongelmitta, samoin kengittäminen ja eläinlääkärikäynnit.
SUKUTAULU
i. Goldminer EVM rp (50%), 145cm, vkk e. Triumph EVM hann, 161cm, rt |
ii. Shaitan EVM ox, 152cm, rtkm ie. Cadwalader EVM wb, 135cm, vkk ei. Vagabond EVM hann, 166cm, rt ee. Translation EVM hann, 164cm, m |
iii. Alacazam
EVM ox, 154cm, rt iie. Sarabi EVM ox, 152cm, mkm iei. Cavalcade EVM wb, 133cm, vkk iee. Gwenfrewi EVM wb, 134cm, m eii. Bondage EVM xx, 169cm, rn eie. Runaway Vacation EVM hann, 165cm, rt eei. Lambada EVM hann, 164cm, m eee. Trinney EVM hann, 160cm, m |
Isä Goldminer oli komea, voikko ratsuponiori. 145-senttiseksi kasvanut hurmuri myytiin jo maitovarsana naurettavaan korkeaan hintaan, ja poni kasvoi ammattiratsuttajien valvovan silmän alla. Kahden todella hienon, menestyneen ratsun jälkeläinen liikkui ja hyppäsi hyvin, teki mielellään töitä ja hurmasi kaikki jo varsana. Goldminer oli rohkea, herkkä ja kuumuva ratsu, joka vaati osaavan, rauhallisen ratsastajan toimiakseen. Voikko ratsuponikomistus ihastutti niin este-, koulu- kuin kenttäradoillakin tehden hienon, menestyksekkään uran Keski-Euroopan kilparadoilla. Kisamenestyksensä ja rakenteensa lisäksi Goldmineriä kiitettiin etenkin sen laukasta, joka jätti osan hevosistakin vihertymään kateudesta. Käsiteltäessä kuumuva ori oli välillä oikea maanvaiva, kun poni meinasi kulkea enemmän kahdella kuin neljällä jalalla, mutta rutiinit ja koko sen eliniän mukana kulkenut hoitaja rauhoittivat oria kummasti.
Valitettavasti menestyneen, pitkän kilpauran tehneen poniorin jalostusura jäi yhteen kauteen. Goldminer kuoli trailerionnettomuudessa ollessaan 16-vuotias, mutta sillä on aikaisesta poismenostaan huolimatta 46 varsaa. Goldminer periytti hyviä, pehmeitä liikkeitään ja monilahjakkuuttaan. Nykyään orin varsoja näkee kilpakentillä vähän jokaisessa ratsastuksen lajissa, ja etenkin koulu- ja esteradoilla Goldmineriläiset ovat tehneet hienoa tulosta. ii. Shaitania pidetään pokkeuksellisen upeana rotunsa edustajana, 152cm korkea rautiaankimo ori vastasi täysin ihmisten mielikuvaa hiekkaerämaiden satuhevosista, ja kantakirjatuomarit olivat samaa mieltä palkitessaan Shaitanin KTK-I -palkinnolla. Täysiveriarabin laukkaura kesti vain viisi kautta, mutta siinä ajassa ori juoksi omistajilleen niin muhkean tilipussin ja itselleen komean statistiikan ja useamman arvolähtövoiton, että Shaitanin katsottiin saavuttaneen kaiken ja jäävän rataeläkkeelle ollessaan huipulla. Orin ura jatkui koulu-, este- ja kenttäradoilla, ja vaikka Shaitania kisattiinkin hyvin maltillisesti arabin saavutuksia ratsastuslajien saralla ei voi vähätellä. Hyvähermoinen, aristokraattisella varmuudella esiintyvä ori nautti huomiosta, oli hyvä käsitellä ja kuumumisestaan huolimatta mitä miellyttävin ratsastaa. Täydellinen unelmahevonen. Shaitanilla on vähän reilu tuhat jälkeläistä, joista suurin osa on arabialaisia täysiverisiä. Orilla on myös angloarabi- ja ratsuponivarsoja, joitka kaikki tuntuvat perineen isänsä parhaita ominaisuuksia. Shaitanin voittokulku jatkui kilpauralta periyttäjäksi, ja oria pidetään yhtenä parhaana kilpa- ja periyttäjäarabeista joita on. Ei lainkaan huonosti orilta, joka vietti eläkepäivänsä ainoana ystävänään vanha, kiukkuinen vuohi. Shaitanista tuli iän myötä erakkomaisempi ja syrjäänvetäytyvä, eikä se enää nauttinut huomiosta entiseen malliin. 30-vuotiaaksi elänyt ori ilmeisesti koki tehneensä tarpeeksi yhden elämän aikana ja ansainneensa vähän rauhaa. iii. Alacazam oli rautias, 154cm korkea täysiveriarabi, joka aloitti uransa laukkaradoilla. Turhan ratsumaisen ja radoilla hitaan laukkansa vuoksi siirtyi ratsukäyttöön, ja siitä tulikin kelpo yleispeli. Helppo B-A ja 90cm luokissa kisannut Alacazam ei ollut mitenkään erikoinen kilparatsu, peruspeli joka sijoittui ja voitti silloin tällöin, mutta yleensä teki vain kivan suorituksen jääden palkinnoitta. Luonteeltaan Alacazam oli vähän mitäänsanomaton lapanen, hyvin nöyrä ja kuuliainen sekä pohjattoman kiltti, mutta täysi nyhverö. Nyhveröytensä ansiosta ori saikin pysyä orina. Jalostuskäytössä Alacazamia ei juuri nähty, se astui vain kymmenen tammaa, kaikki arabitammoja. Ori ei tuntunut periyttävän yhtään mitään, kaikki Alacazamin varsat muistuttavat enemmän emiään kuin isäänsä. Arabiori kuoli 24-vuotiaana vaikean ähkyn seurauksena. iie. Sarabi (mustankimo, 152cm) oli upea laukkaratsu, joka teki kolmen vuoden ajan huippujuoksua huippujuoksun perään tehden omistajilleen muhkean tilin. Arvokisavoittaja, mahtavan statistiikan juossut tamma jäikin kolmannen kauden jälkeen täysin näyttely- ja jalostuskäyttöön tehden aivan yhtä loistavaa jälkeä sielläkin. Kuumuva, ylpeä ja narttumainen Sarabi kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla, ja kaikki sen seitsemän arabivarsaa myytiin käsistä. Tamman omistajat olivat enemmän kuin tyytyväisiä tammaansa, mutta kaikki tammaakäsittelevät ihmiset kirosivat kiivasluontoisen, alati vinkuvan täysiverisen helvettiin. Sarabi teki hyvärakenteisia, luonteikkaita varsoja, jotka kaikki pärjäsivät hienosti laukkaradoilla. Tammaa pidetäänkin poikkeuksellisen hyvänä periyttäjänä, ja etenkin sen kolmea ensimmäistä varsaa - orit Shaitan ja Sharmayeeh, tamma Saradana - pidetään poikkeuksellisen hyvinä arabeina. Sarabi eli 32-vuotiaaksi, ennen kuin suvaitsi kuolla omaan karsinaansa. ie. Cadwalader, 135cm korkuinen voikko söpöläinen, oli kilpauransa huipulla todellinen monitoimiponi ja ruusukehai. Ponitamma oli parhaimmillaan kouluradoilla, mutta se kisasi myös rata- ja maastoesteitä sekä kenttää. Estepuolen kompastuskiviä olivat hyppytyyli (hivenen varovainen, Cadwalader oli myös kieltoherkkä epävarman ratsastajan kanssa), eikä tamman vauhti riittänyt aivan kärkisijoille. Oikean, rohkealuontoisen ja reippaan ratsastajan löydyttyä welshtammakin sai itsevarmuutta ja näyttävyyttä, eikä voittokulkua pidätellyt mikään. Koulukisoissa kaksikko sijoittui satavarmasti, rata- ja maastoesteillä tehtiin hyviä, tasaisia suorituksia ja kenttäkisoissa ainakin hätyyteltiin sijoittuneita, jos ei päästy kunniakierrokselle. Ystävällinen, huomion- ja seurankipä Cadwalader nautti esiintymisestä, muttei luonteensa aran pohjavireen vuoksi olisi saanut tehtyä niin komeaa kilpauraa kuin rohkean junnuratsastajansa kanssa teki. Parhaimmillaan ratsukko kisasi heA/100cm/helppo -tasoilla, ja useat lehtijutut ja haastattelut yhdessä kisatulosten kanssa pitivät niin ponin kuin ratsastajankin nimen kaikkien huulilla. Tiinehtymisvaikeuksista kärsinyt Cadwalader teki vain kaksi varsaa, rp-ori Goldminerin ja wB-ori Cadrwhynnnin. Kummatkin orit perivät emältään monipuolisuutensa ja kapasiteettinsa, luonteen arkuus tai heikko hyppytyyli eivät periyttäneet. Näppärä, hyvärunkoinen tamma periytti myös rakenteensa hyviä puolia pojilleen. Cadwalader lopetettiin 18-vuotiaana pahaksi äityneiden kohtutulehdusten vuoksi. iei. Cavalcade (voikko, 133cm) oli oikea satuponi ulkonäöstään lähtien. Komea, KTK-I -palkittu sydäntenmurskaaja oli hyväliikkeinen rotumääritelmän ylistyslaulu, ainakin kantakirjatuomareiden mukaan. Seurallinen, reipas ja eläväinen poni osasi sysätä innostumisensa syrjään ja käyttyä kuten herrasmiehen kuuluikin, eikä kenelläkään ollut koskaan pahaa sanaa sanottavanaan orin luonteesta tai käytöksestä. Komeutensa lisäksi Cavalcade oli monitoiminen kilpaponi, joka loisti etenkin kouluratsastuksessa ja valjakkoajossa. Estepuolella iski rimakauhu 75cm kohdalla, sitä pienemmät esteet ori hyppäsi mielellään, vaikka hyppytyylissä olikin toivomisen varaa. Koulu- ja valjakkokilpailuissa Cavalcade loisti napsien voittoja ja sijoituksia tasaista tahtia. Poniorista tuli jalostukseen siirtyessään jymymenestys, ja komistuksella onkin nelisensataa jälkeläisiä, niin welshejä kuin ratsuponeja. Ikävä kyllä orin loistava luonne periytyi huonosti, rakenteen periytyminenkin heitteli. Cavalcade periytti kuitenkin hyviä liikkeitään ja halua tehdä töitä, ja sen jälkeläiset ovatkin kelpo harraste- ja kilpaponeja. Poniori lopetettiin 27-vuotiaana, kun se oli vielä reipas ja pirteä; omistaja ei halunnut nähdä kultakimpaleensa menevän huonoon kuntoon. iee. Gwenfrewi (134cm, musta) oli jokseenkin hermoheikko häslä, joka näki mörköjä siellä sun täällä. Tamman rakenteessa ei ollut mitään isompia vikoja, ja ponin liikkeet olivat loistavat - aina silloin tällöin, kun ne sai esitettyä kunnolla. Koulu- ja valjakkosukuisena Gwenfrewiä koetettiin saada kilparadoille, mutta se homma tyssäsi alkuunsa ponin stressatessa kuljetusta ja kisaamista niin paljon. Hyvän sukunsa ja rakenteensa vuoksi hermoheikko poni jätettiin kotiin varsojaan, ja neljännen varsan jälkeen Gwenfrewille hankittiin vuorenvakaa ja yltiörauhallinen kisaaja, joka ensin treenasi ponin kuntoon ja lähti sitten kisaamaan. Mitään suurta menestystä Gwenfrewi ei saavuttanut, tamma kun jännitti edelleen, mutta varsojen teko oli hivenen rauhoittanut ja kypsyttänyt ponia. Tammalla on hyviä tuloksia he B-A -kouluradoilta, muita lajeja Gwenfrewi ei kisannut. Poni sai paljon kehuja askellajeistaan ja siirtymisistään, ja vaikkei tamman kilpaura ollut pitkä tai menestyksekäs sen liikkeet jäivät muistiin. Kun Gwenfrewim varsat alkoivat osallistua näyttelyihin ja kisoihin ne hrättivät suurta mielenkiintoa. Kaikeksi onneksi tamman yksikään seitsemästä varsasta ei perinyt emänsä luonnetta, vaikka etenkin tammojen luonteissa kuultaa arkuus ja herkkyys. Gwenfrewin varsoille yhteistä on hyvä runko ja loistavat liikkeet, joita jokainen koulutuomari osaa arvostaa. Ponitamma kuoli 25-vuotiaana. |
Emä Triumph oli upea, monipuolinen kenttäratsu. CIC3-luokissa vaikuttavan uran tehnyt rautias läsipää oli tunnettu hyvistä liikkeistään, raudanlujista hermoistaan ja maailman huonoimmasta hyppytyylistään, jolla tamma kaikesta huolimatta pesi parempitekniikkaiset kilpakumppaninsa mennen tullen. 161-senttinen kaunotar teki loistavan kenttäuran, mutta vakuutti tuomarit myös koulukilpailuissa, joita tamma kisasi aktiivisen kenttäuransa loputtua. Rohkea, kylmähermoinen mutt pohjattoman pirteä ja seurallinen Triumph oli aikansa huippuhevosia, jonka nimen tunsivat myös muut kuin kenttäharrastajat. Upea tamma kantakirjattiin sen kilpauran loppuvaiheessa KTK-I:llä, mikä viimeistään sinetöi hannoverin kysynnän jalostuspuolella.
Triumph oli harvinaisen ehtivä siitostamma, teräskuntoinen tamma teki varsoja yli parikymppiseksi tehden kahdeksan varsaa raskaan kilpauransa päälle. Triumph ei kuitenkaan koskaan menettänyt kuntoaan tai ollut muutenkaan ongelmallinen, omistajansa mukaan tammalla ei koskaan ole ollut edes flunssaa. Hannovervarsojen lisäksi Triumph teki kolme ratsuponivarsaa (orit Trickster ja Trubadour, tamma Trinnia). Triumph periytti hyviä, pehmeitä liikkeitään, hyvää rakennettaan ja luonteensa parhaita puolia. Tamman varsat kisaavat monipuolisesti lajissa kuin lajissa. Nykyisellään kolmikymppinen terästamma viettää rauhallisia eläkepäiviä lammaslauman kanssa laiduntaen. ei. Vagabond oli vaikuttavan uran tehnyt CIC3-tasoinen kenttäratsu. Rautias, 166cm korkuinen ori ei jaksanut keskittyä koulukiemuroihin ja tekikin kouluosuuksilla vaihtelevaa, osin huonoa jälkeä. Hannover paikkasi kouluosuuksia rata- ja maastoesteillä, joilla ori loisti. Matkaavoittava, hyvin säädeltävissä oleva laukka, sopivan rohkea luonne ja varmajalkaisuus tekivät Vagabondista pettämättömän esteratsun kentälle ja maastoon. Hannoverin takajalkojen tekniikkaa on aina moitittu typerän näköiseksi, mutta orin ratsastaja totesi "väliäkö sen, miten hevonen hyppää, kunhan hyppää". Keski-Euroopan radoilla hyvän uran tehnyt Vagabond oli ikuinen kakara, hyvin leikkisä ja ilkikurinen hevonen, jota ei kärsinyt komentaa turhan kovaa tai kannattanut jättää huomioimatta. Rakastettava pojanviikari oli koko talliväen suosikki ja kisapaikkojen hurmuri. Orin jalostusura alkoi hitaasti, sillä sen omituista hyppytyyliä karsastettiin ja sen pelättiin periytyvän. Pelko osui oikeaan, sillä kun hannoverin jälkeläisiä katsoo niin yhdeksällä varsalla kymmenestä on isänsä karmaisevan huonon hyppytyyli. Kolikon toisena puolena nämä hyppytekniikkahirviöt ovat menestyneimpiä kilparatsuja. Vagabondia on kiitelty siitä, että sen varsat ovat fiksuja, rohkeita ja hyvähermoisia hevosia, joiden luonteenlaatu sopii kilpara- ja harrasteratsastajan tarpeisiin. Vagabond lopetettiin 22-vuotiaana vatsaongelmien vuoksi. eii. Bondage, ruunikko 169cm korkuinen kenttäkomistus, oli raamikas vanhalinjainen hannoverori. Hyvät liikkeet, karisma ja loistava rakenne oikeuttivat KTK-II -palkintoon, loistavat askellajit, oppikirjasta kiskottu hyppytyyli sekä suunnaton voitontahto taas menestyksekkääseen kenttäuraan. Maajoukkueeseenkin päässyt Bondage kilpaili CIC3-luokissa uskomattomalla sijoitusprosentilla; orin koko kilpauraan mahtuu vain kymmenisen kilpailua, joista ei tuotu ruusuketta kotiin. Machoiluun taipuvainen hevonen oli hankala käsitellä, hannover kun ei meinannut pysyä käsissä vaan rynni lapa edelle mihin halusi. Orin karsinaan tulija sai yleensä hampaat käsivarteensa, satulavyötä kiristettäessä Bondage potki seinään. Ratsuna hevonen oli kuitenkin omaa luokkaansa, täysin ongelmaton unelmaratsu, joka sai sen ja kisamenestyksensä vuoksi muuten sikamaisen käytöksensä anteeksi. Heikkolaatuisen sperman vuoksi Bondagella on vain parikymmentä varsaa, kaikki puoliverisiä. Ori periytti kapasiteetikkuuttaan ja hyvää estehevosen laukkaansa, samaten rohkeuttaan ja voitontahtoaan. Valitettavasti orin rakenne ei juuri periytynyt, mutta mikä parasta sen sikamainen luonnekaan ei kiusannut sen jälkikasvun omistajia. Bondage lopetettiin 20-vuotiaana sen telottua jalkansa; orin omistaja ei halunnut lähteä kiusaamaan menevää hevosta, joka vain stressaisi karsinalepoa. eie. Runaway Vacationin sanotaan omistaneen - ja periyttäneen - maailmanhistorian huonoimman hyppytyylin. 165-senttisen rautiaan hyppytyyli toki oli huono ja jokseenkin mielenkiintoinen, mutta siitä huolimatta Runaway Vacation pärjäsi CIC2-kenttäradoilla. Tamma oli parhaimmillaan koulu- ja maastoesteosuuksilla, rataesteillä hannover innostui helposti liikaa kiskoen puolet puomeista matkaansa kun ei malttanut nostaa takasiaan kunnolla. Herkästi innostunut, kuumuva ja herkkä tamma oli sopivan rohkea ja miellyttämishaluinen, että sen kykeni ratsastamaan herkäksi ja kanavoimaan kaiken ylimääräisen innon työntekoon. Saksassa ja Belgiassa kilpaillut Runaway Vacation ei ollut millään muotoa aikansa huippunimiä, enemmänkin keskitason puurtajia. Kotosalla raudikko oli kaikkien suosikki, oikea haliponi joka ei tehnyt pahaa kärpäsellekään ja joka hörisi kaikille vastaantulijoille. Tamma teki kilpauransa jälkeen kolme varsaa, jotka kaikki saivat emänsä karmaisevan hyppytyylin. Periytti tamma muutakin; sen jälkeläiset ovat menestyneitä, hyväluontoisia kenttäratsuja, joiden rakenne on sopusuhtainen ja sporttinen. Runaway Vacationin tammajälkeläiset (Run Away Ruth, Runaway Marriage) jäivät hivenen velipuolensa (Vagabond) varjoon, ja nykyään Runaway Vacationia näkee sukutauluissa nimenomaan pikansa kautta. Hannovertamma kuoli 23-vuotiaana omaan karsinaansa. ee. Translation oli musta, 164cm korkuinen kouluratsu. Tamma oli kuin ilmetty emänsä; hyvärunkoinen, upealiikkeinen ja kaunis kuin karamelli. Prix St. Georges -tasolla vaikuttavan uran tehnyt Translation oli tuomareiden ja yleisön lellikki, joka myytiin muutamaankin otteeseen samoin hinnoin kuin GP-tason ratsut. Translation oli hyvähermoinen ja ystävällinen tamma, joskin se ärsyyntyi suunnattomsti jos päätyi ylenpalttisen halimisen kohteeksi silloin, kun oli tarkoitus lähteä tekemään töitä. Oman arvonsa tunteva tamma oli reipas ja eloisa ratsu, jonka vaivattoman näköisten kisasuoritusten eteen joutui kotona vuodattamaan hikeä ja kyyneliä, että kuumuvan hannoverin sai ruotuun. Translationille käytettiin kouluorien lisäksi muutamaa kenttäoria, aina hyvin tuloksin. Tamma periytti etenkin liikkeitään ja rakennettaan, joten orivalinnasta riippuen hannoverin jälkeläisistä tuli joko loistavia koulu- tai kenttäratsuja. Translationin kaikki kuusi varsaa ovat menestyneitä kilparatsuja, ja etenkin tamman kaksi tammajälkeläistä (Trallawais, Triumph) ovet tehneet upeat urat kilparadoilla. Translation kuoli 30-vuotispäivänään omaan karsinaansa. eei. Lambada, 164cm korkea hannoverori oli komea näky koulukentillä. Mustalla orilla oli neljä korkeaa sukkaa ja päässään tähtipiirto, sen liikkeissä oli lennokkuutta ja olemuksessa renttumaista hurmaavuutta. Ori korjasikin rakenteensa pikkuvikoja liikkeillään ja kapasiteetillaan; ori kilpaili Saksassa, Belgiassa ja Itävallassa Int. II -luokkia hyvällä menestyksellä ja korkeilla prosenteilla. Luonteeltaan ori oli rento, ystävällinen ja seurankipeä hurmuri, joka ei käytöksensä ja kommellustensa puolesta tuntunut kasvavan aikuiseksi. Varsamaisesta kujeilustaan huolimatta Lambada oli asiallinen käsitellä ja ratsastaa, fiksuksi kouluoria ei voinut kehua. Jalostuskäyttöön siirtyessään Lambada sai ensimmäiselle kaudelleen viitisenkymmentä tammaa, sen jälkeen suosio hiipui. Orin ensimmäisen kauden varsojen osoittaessa kouluratsun kykyjään kiinnostus Lambadaan heräsi jälleen, ja nykyään orilla on vähän reilu kolmesataa varsaa. Hannoverorin jälkeläiset ovat kautta linjan eloisia, hyvälinjaisia suoritushevosia, joiden pää ei kestä vapaapäiviä. Ori kuoli 28-vuotiaana vanhuuden vaivoihin. eee. Trinney oli epäonninen, estesukuinen kaunokainen. Musta, 160cm korkea Trinney aloitti uransa esteillä 140cm luokissa, ja ilman kotitreeneissä sattunutta pahaa kaatumista tamma olisi päässyt pitkälle esteillä. Kaatuminen kuitenkin jätti jälkensä, eikä tammasta enää tullut samanlaista rohkeaa ja varmaa hyppääjää kuin se oli ollut, kieltely alkoi alkoi metrin esteillä, pienemmät kelpasivat. Trinney myytiin eteenpäin, missä uusi omistaja käytti kaunokaistaan näyttelyissä, ja saatuaan todella ylitsevuotavia kehuja Trinneyn liikkeistä omistaja alkoi kisata koulua. Kaksikosta tulikin helppo A - vaativa B -luokkien takuuvarma sijoittujakaksikko, joka keräsi kerta toisensa jälkeen hyvät prosentit ja yleisön suosion. Hyväluontoinen, lempeä Trinney ei stressannut tai turhia hermoillut ja oli hyvin simppeli käsitellä. Vanhemmalla iällä tamma teki kaksi varsaa, molemmat kouluorien kanssa. Trinneyn varsat pääsivät Prix St. Georges -tasolle asti, ja molempia on kehuttu uskomattoman hienoista liikkeistään. Tamma periytti liikkeidensä lisäksi loistavaa luonnettaan ja hyvää rakennettaan. Ei siis liene ihme, että nykyään tammaa arvostetaan kouluratsujen sukutauluissa. Trinney lopetettiin 22-vuotiaana sen jalkojen alettua reistailla. |
JÄLKELÄISET
13.07.2014 rp-o. Fame's Tennessee Kid (e. Aquata) om. VRL-07415
21.04.2014 rp-t. MRP Trick Triangle (e. Ambition After All) om. VRL-13320
16.01.2014 rp-t. Sugartrick Circus (e. Sugar Punch) om. VRL-10261
01.01.2014 rp-t. Fifth Beyonceism (e. Milk It) om. VRL-11325
10.12.2013 rp-o. Crawl Elai (e. Irish Treasure) om. VRL-00481
27.10.2013 rp-o. Trick the Blonde (e. Gentlemen Prefer Blondes) om. VRL-11325
21.04.2014 rp-t. MRP Trick Triangle (e. Ambition After All) om. VRL-13320
16.01.2014 rp-t. Sugartrick Circus (e. Sugar Punch) om. VRL-10261
01.01.2014 rp-t. Fifth Beyonceism (e. Milk It) om. VRL-11325
10.12.2013 rp-o. Crawl Elai (e. Irish Treasure) om. VRL-00481
27.10.2013 rp-o. Trick the Blonde (e. Gentlemen Prefer Blondes) om. VRL-11325
KILPAILUKALENTERI
KRJ Sijoituksia 46 joista voittoja 05
16.12.2013
13.12.2013 12.12.2013 12.12.2013 10.12.2013 30.11.2013 28.11.2013 27.11.2013 25.11.2013 25.11.2013 24.11.2013 22.11.2013 22.11.2013 22.11.2013 22.11.2013 22.11.2013 21.11.2013 21.11.2013 20.11.2013 19.11.2013 17.11.2013 16.11.2013 16.11.2013 |
he A
he A he A he A he A he A va B va B va B va B va B va B va B he A va B he A he A he A va B he A he A va B va B |
01/30
04/30 03/30 03/30 01/30 18/368 03/50 07/50 06/40 01/40 06/50 04/50 06/50 05/40 06/40 03/33 02/33 03/40 03/40 04/33 06/40 07/50 04/29 |
15.11.2013
15.11.2013 14.11.2013 10.11.2013 10.11.2013 10.11.2013 10.11.2013 09.11.2013 09.11.2013 07.11.2013 06.11.2013 05.11.2013 05.11.2013 04.11.2013 04.11.2013 02.11.2013 02.11.2013 01.11.2013 01.11.2013 31.10.2013 29.10.2013 27.10.2013 25.10.2013 |
va B
va B va B va B he A va B he A he A va B he A he A va B he A va B va B va B he A he A va B he A he A he A he A |
02/50
03/39 02/39 02/40 04/40 03/30 03/50 04/50 07/50 04/38 04/30 05/30 02/38 06/40 05/30 03/30 07/50 03/40 03/40 02/34 01/50 01/50 04/50 |
ERJ Sijoituksia 82 joista voittoja 11
31.01.2014
06.01.2014 05.01.2014 04.01.2014 30.12.2013 29.12.2013 28.12.2013 27.12.2013 27.12.2013 26.12.2013 26.12.2013 26.12.2013 26.12.2013 25.12.2013 25.12.2013 25.12.2013 24.12.2013 24.12.2013 23.12.2013 23.12.2013 23.12.2013 22.12.2013 22.12.2013 21.12.2013 21.12.2013 21.12.2013 21.12.2013 20.12.2013 20.12.2013 20.12.2013 20.12.2013 18.12.2013 18.12.2013 18.12.2013 18.12.2013 17.12.2013 17.12.2013 17.12.2013 17.12.2013 16.12.2013 15.12.2013 |
ERJ Cup
Joogin Suomalaiset Joogin Suomalaiset Joogin Suomalaiset Joogin Suomalaiset Joogin Suomalaiset Sonic Warmbloods Fifth Bridge Ponies Joogin Suomalaiset Joogin Suomalaiset Fifth Bridge Ponies Linya Stud Linya Stud Linya Stud Clueless Clueless Joogin Suomalaiset Linya Stud Clueless Jindabyne Jindabyne Fifth Bridge Ponies Roscoff Sportponies Linya Stud Jukola Graft Stallions Joogin Suomalaiset Joogin Suomalaiset Linya Stud Roscoff Sportponies Roscoff Sportponies Linya Stud Huvitutti Fifth Bridge Ponies Satulinna Satulinna Fifth Bridge Ponies Fifth Bridge Ponies Hiprakka Satulinna Huvitutti |
100cm
110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 100cm 100cm 110cm 110cm 100cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 100cm 100cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 100cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm |
02/275
03/40 06/40 02/40 06/40 02/40 10/100 04/30 05/40 05/40 04/30 03/40 02/40 03/40 03/30 02/30 01/40 01/40 04/30 01/40 06/40 02/30 03/40 06/40 05/30 02/30 02/40 03/40 04/40 06/40 05/40 04/40 01/50 03/30 07/50 07/50 03/30 03/30 03/30 06/50 06/50 |
14.12.2013
14.12.2013 13.12.2013 13.12.2013 13.12.2013 12.12.2013 12.12.2013 12.12.2013 11.12.2013 11.12.2013 11.12.2013 10.12.2013 10.12.2013 10.12.2013 10.12.2013 10.12.2013 09.12.2013 09.12.2013 08.12.2013 08.12.2013 07.12.2013 06.12.2013 06.12.2013 04.12.2013 27.11.2013 22.11.2013 22.11.2013 21.11.2013 18.11.2013 17.11.2013 17.11.2013 16.11.2013 11.11.2013 09.11.2013 08.11.2013 05.11.2013 04.11.2013 02.11.2013 28.10.2013 26.10.2013 24.10.2013 |
Hiprakka
Hiprakka Hiprakka Ryövärin Ratsutila Yt Hummingbird Yt Hummingbird Pirunportti Huvitutti Huvitutti Roscoff Sportponies Riiviöt Riiviöt Hiprakka Hiprakka Roscoff Sportponies Satulinna Satulinna Örpsilä Bellgrove Yemene Riiviöt Yemene Örpsilä L'amour aux Chevaux Venice Mewian Welsh Huvitutti Susiraja Huvitutti Huvitutti Huvitutti Huvitutti Marike Hentokorte Pirunportti Wezenlijk Wezenlijk Kurja Moana part breds Privas Park Nuovan talli |
110cm
110cm 110cm 110cm 100cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 100cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 100cm 100cm 110cm 110cm 100cm 100cm 100cm 110cm 100cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 110cm 100cm 110cm 100cm 100cm 100cm 100cm 110cm 110cm |
04/30
02/30 03/30 03/30 03/30 05/27 02/17 01/50 05/50 06/40 02/50 02/50 03/30 01/30 06/40 02/50 01/50 03/30 02/50 05/40 05/50 06/40 05/30 05/40 01/30 03/50 04/50 01/29 05/50 04/50 05/50 05/50 03/50 05/30 05/30 01/30 03/30 03/50 04/40 06/50 01/50 |
KERJ Sijoituksia 58 joista voittoja 09
28.02.2014
17.02.2014 16.02.2014 03.02.2014 24.01.2014 22.01.2014 21.01.2014 21.01.2014 20.01.2014 19.01.2014 18.01.2014 17.01.2014 17.01.2014 14.01.2014 13.01.2014 12.01.2014 11.01.2014 08.01.2014 08.01.2014 08.01.2014 08.01.2014 07.01.2014 06.01.2014 06.01.2014 05.01.2014 05.01.2014 03.01.2014 02.01.2014 29.12.2013 |
KERJ Cup
Satulinna KK Bailador Silence Ponies Taikakuun kartano Satulinna Satulinna Taikakuun kartano Taikakuun kartano Pirunportti Pirunportti Taikakuun kartano Satulinna KK Ginger Nuovan talli Pirunkorpi Pirunkorpi Susiraja Satulinna Susiraja Nuovan talli Marike Privas Park KK Ginger Marike Pirunkorpi Silence Ponies KK Bailador Jadessa Warmbloods |
CIC1
CIC1 CIC2 CIC1 CIC1 CIC2 CIC2 CIC1 CIC1 CIC1 CIC1 CIC1 CIC2 CIC1 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC1 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC1 CIC1 CIC2 |
03/62
07/50 06/50 03/20 07/50 03/30 03/30 04/50 01/50 03/40 02/40 07/50 02/30 06/51 01/72 02/67 06/67 04/31 04/40 04/31 06/72 01/76 03/76 02/43 08/76 05/67 01/74 05/41 04/21 |
28.12.2013
27.12.2013 27.12.2013 26.12.2013 24.12.2013 22.12.2013 19.12.2013 18.12.2013 18.12.2013 18.12.2013 16.12.2013 15.12.2013 15.12.2013 14.12.2013 11.12.2013 10.12.2013 05.12.2013 01.12.2013 25.11.2013 22.11.2013 19.11.2013 18.11.2013 18.11.2013 16.11.2013 13.11.2013 09.11.2013 01.11.2013 25.10.2013 25.10.2013 |
Marike
KK Ginger Suprant Jadessa Warmbloods Marike Bellgrove Privas Park Pirunportti Solo Satulinna Privas Park Privas Park Pirunkorpi Satulinna KK Ginger Pirunkorpi Satulinna Satulinna Kaunolan tila KK Bailador Taikakuun kartano Taikakuun kartano Pirunportti Taikakuun kartano Zurück Pirunportti Lumivuo Nuovan talli Pirunportti |
CIC2
CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC1 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC1 CIC1 CIC2 CIC1 CIC2 CIC1 CIC1 CIC1 CIC2 |
01/67
05/25 05/27 03/21 04/67 06/63 03/50 04/34 01/30 02/30 06/50 06/50 05/48 01/30 03/53 01/48 01/50 03/50 04/30 04/50 03/40 06/40 04/28 05/40 05/27 05/36 05/30 03/30 04/20 |
PÄIVÄKIRJA & VALMENNUKSET
07.06.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Koska edellinen viikko oli mennyt ihan päin prinkkalaa varsinkin treenien suhteen (=satulasta lentelyä, esteiden jyräämistä, kadonnut kenkä...), olin päättänyt viikonlopun kunniaksi vetäistä pienet estetreenit Rikulla, ori kun toimii aina hyvin. Kasasin kentälle sarjan ravipuomeja, kaksi pystyä (70cm ja 100cm) sekä yhden okserin (100cm), joita olisi tarkoitus hypätä sekä erikseen että pienenä ratana.
Perinteisten alkuverryttelyjen (pirusti voltteja, temmonsäätelyä yms) jälkeen suuntasimme ravipuomeille, jotka oli asetettu kaareen niin, että toisessa laidassa puomien väli on pienempi ja toisessa suurempi, tarkoituksenamme ottaa hieman temmonsäätelyitä ennen hyppäämistä. Aluksi Riku kompuroi puomeilla muutamaan otteeseen, mutta löydettyämme oikean tahdin saimme puomit menemään kolisuttamatta oikeasta kohdasta. Toistimme harjoituksen myös todella reippaalla ravilla, jolloin saimme mennä ulkokaarta pitkin.
Puomitreenin jälkeen aloitimme pienemmältä pystyltä keskittyen lähinnä lähestymisiin sekä vauhdin säätelyyn - hyppy, voltti niinsanotusti esteen ympärille ja toinen hyppy. Toistimme harjoituksen useampaan otteeseen tarkoituksena saada suora lähestyminen esteelle voltista huolimatta. Riku hyppäsi nätisti kertaakaan epäröimättä, vaikka esteelle ei aina tultukaan, no, kovin suorassa.
Lopuksi otimme kolmea kasaamaani estettä ratana - 70cm pysty, voltti esteen ympärille, 70cm pysty uudestaan, okseri ja lopuksi 100cm pysty. Vaikka rata meni puhtaasti ja Riku hyppäsi reippaasti, halusin ottaa harjoituksen uudestaan - lujempaa. Koska Riku on esteillä suhteellisen rauhallinen menijä, sain pyytää lisävauhtia useampaan kertaan jokaisen esteen välillä. Rikun hurjasta (tai "hurjasta") vauhdista huolimatta esteen ylittyivät helposti ja toistimme radan vielä kertaalleen.
Loppuun teimme vielä piiitkät loppuverryttelyt.
24.05.2014 estevalmennus, valmensi Lissu T.
mori halusi tehotreenin ennen edessä siintävää ERJ:n laatuarvostelua. Verryttelyissä ratsukko aloitti innarilla, sitten kaveriksi otettiin yksittäisiä pystyjä ja oksereita. Kuten aina, voikko oli tasaisen varma, hyppäsi kaiken mitä sen eteen laitettiin vailla epäröinnin häivääkään. Hyvin etenevä, tasainen laukka, takaosasta lähtevät pyöreät hypyt. Ratsukon verryttelyt olivat mukavaa katsottavaa, kaikki sujui kuin tanssi jonkun muun kuin minun tanssimana.
Verryttelyistä jatkettiin ratatreeniin. Olin kasannut 12:sta esteen radan (pystyjä, oksereita, muuri ja trippeli), joka oli teknisesti suht vaativa. morin piti säädellä ratsunsa laukkaa monessa kohtaa ja arvioida, pelaako varman päälle pitkillä teillä vai lähteekö kokeilemaan lyhyitä teitä kieltojen ja pudotusten uhalla.
85cm rata suoritettiin pitkin tein ja suht rauhallisella ratavauhdilla, mikä näkyi ratsukon ajassa. 90-95cm radalla mori jo teki muutaman lyhyemmän tien ja ratsasti Rikulle reippaamman peruslaukan, ja aika parani heti. Trippelille tuli harmillinen kolahdus ja siitä tiputus. 100cm rata ratsastettiin samalla tavalla kuin aiempi rata, tällä kertaa ilman kolautusta. Lopuksi esteet korotettiin 110cm korkeuteen, ja nyt mori ja Riku vetivät radan pienin mahdollisin reitein reippaalla, matkaavoittavalla laukalla. mori sääteli orinsa laukan pituutta hienosti, aika parani huomattavasti ja suoritus oli kaikin puolin erinomainen. Loistotyötä! Muutaman pikku pystyn jälkeen ratsukko jäi loppuverkkaamaan keskenään, kun minä aloin korjata esteitä pois.
15.05.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Koulutreenipäivä, tälläkertaa ilman satulaa. Valmentajalle Nick on viimeaikoina valittanut enemmän tai vähemmän istunnastani, joten tänään päätin treenata sitä oikein urakalla - ja kenen muunkaan kuin Rikun selässä. Koska poniorilla on niin pirun pehmeät askeleet, saan keskittyä omaan istuntaani sen sijaan, että keskittyisin pysymään selässä.
Aloitimme ihan perus verryttelyillä, tärkeämpää kun olisi tälläkertaa keskittyä minun eikä niinkään ponin treenaamiseen. Paljon voltteja sekä käynnissä että ravissa, molempiin suuntiin. Tämän jälkeen jatkoimme koko kentän kokoiselle kahdeksikolle, jota tekisimme ensin ravissa ja myöhemmin myös laukassa. Sillä hetkellä kun sain kantapäät alas ja selän suoraksi, huomasin joko istuvani vinossa, hukanneeni kyynärkulman tai poni haukotteli tylsyydestä.
Poni kuitenkin toimi hyvin ratsastajan istunnasta huolimatta - siirtymiset olivat sujuvia, ori liikkui reippaasti kaikissa askellajeissa ja käytti takajalkojaan myös eteenpäin menemiseen pelkän pystyssä pysymisen sijaan.
Koska sää oli hyviä, päätimme lähteä vielä käymään pienen maastolenkin.
10.05.2014 estevalmennus, valmensi Lissu T.
morin ja Rikun kanssa treenattiin tänään suhteutettuja välejä. Ratsukko oli verrytellyt jo valmiiksi, kun juoksin tyylikkäästi myöhässä kentälle, joten kasasin nopeasti treeniesteet ja aloitimme työskentelyn.
Kaksi pysty - pysty -sarjaa, peruslaukalla neljän laukka-askeleen välit, lisäksi pysty - pysty - okseri -sarja, jossa pystyt hypättiin putkeen ja okserille oli kolmen laukka-askeleen väli. mori oli ratsastanut Rikulle hyvätahtisen, pyörivän ja reippaan laukan, ja poni oli myös sopivan vireä hyppäämiseen. 80cm treeniesteet eivät tuottaneet ongelmia, orin peruslaukka oli saman tien sopiva suhteutetuille väleille. Hypyt olivat hyviä ja pyöreitä, mori ratsasti siististi tehden hyvät, sopivan mittaiset tiet. Korotin esteitä ensin 90cm korkeuteen, sitten metriin, ja metrissä aloimme työstää ponin laukkaa.
Ensin morin piti lyhentää Rikun laukkaa ja mahduttaa pysty - pysty -sarjoille viisi laukka-askelta, pysty - pysty - okseri -sarjalle taas peruslaukassa. Kokeneena konkarina RIku vastasi morin apuihin hyvin, ei kiihdytellyt ja suoriutui tehtävästä moitteettomasti. Muutaman suorituskerran jälkeen pysty - pysty -sarjat tuli ratsastaa pidempää laukkaa ja kolmella laukka-askeleella. Tämäkään tehtävä ei tuottanut hankaluuksia, ratsukko pelasi loistavasti yhteen. morin ratsastuksestakaan ei löytynyt moitittavaa, aikaisemmat motkotukseni ovat selkeästi menneet perille. Loppuverryttelyt kaksikko sai tehdä itsekseen minun valittaessani, että noin valmista ratsukkoa on ikävä valmentaa.
01.05.2014 estevalmennus, valmensi Sylttis
Odotin innolla nähdessäni voikon orin tulevan ulos tallista ratsastajansa kanssa. Kokoamani yksittäiset esteet olivat metrin parempaa puolta ja ori näytti niin pieneltä kauempaa katsottuna. Alkuverryttelyissä ori osoitti ettei olisi niin pieni vaan asennetta löytyy vaikkakaan liian vauhdikkaasti ori ei liikkunut, mutta näyttävästi kyllä. Lämmittelimme leikitellen laukkamaapuomeilla, mutta siirryimme pian oikeille esteille treenaamaan lähestymistä ja hyvää alastuloa. Riku oli innokas, mutta se ei näkynyt vauhdissa ensimmäistä estettä lähestyttäessä. Oriilla oli hyvä tempo, mutta ponnusta jäi energiaa puuttumaan, alastulo sen sijaan oli hyvä. Toisella kerralla ratsastaja napautti ponnistuskohdassa raipalla lapaan, joka tuntui tepsivän juuri lisäponnun saamiseksi. Alastulossa pieni horjuminen, mutta laukka jatkui esteen jälkeen. Esteet mentiin ratana, jotta saatiin tiukkan kurvin lähestyminen, jossa odotin oriilta enemmän vauhtia, mutta ainakaan tasapaino ei horjunut orin vauhdissa. Lähestyminen jäi vinoksi, mutta hypyssä oli paremmin ponnua. Alastuloissa ori santsaa hyvin ja alastulon jälkeen jatkuu hyvä, temmokas laukka. Oriin kanssa saa käyttää raippaa aika ajoin, jotta hyppyihin saadaan lisää ponnua, mutta muuten ori toimii erinomaisesti lähestymisissä ja alastuloissa. Esteeltä toiselle oriin meno on varmaa, mutta tempoa kaivattaisiin välillä hieman lisää. Loppuverkoissa vielä kertaalleen vedetyt maapuomit olivat Rikulle mukava tunnin lopetus sillä innokasta loikintaa puomien ylitse mennessä oli huomattavissa. Loppukäynneissä ori venytti itsensä pitkäksi ja nuuski antaumuksella maata ja ilmaa, takana oli hyvä treeni.
22.03.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Kengityspäivä! Olen jo pari viikkoa pommittanut kengittäjäämme tulemaan vaihtamaan hevosten hokkikengät kesäisempiin, mutta varattujen puheluiden perusteella niin ovat kaikki muutkin. Sain viimein kuitenkin Chrisin tulemaan tallille ja vaihtamaan Rikun sekä muutaman muun ponin kengät. Riku käyttäytyi oikein mallikkaasti koko kengityksen ajan, mitä nyt loppuajan hetkellistä tylsistymistä ja takajalan kiskomista ei lasketa. Tarjosin Chrisille vielä kupin kahvia ja lahjoin tätä suklaalla, ennen kuin uskaltauduin kysymään olisiko hänella aikaa kengittää myös Missi tänään... Yllättäen ei ollut, sovimme kengityksen ensi viikolle ja varasimme tuplasti aikaa.
17.03.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Koska estetreenaus jäi melko vähäiselle viime talvena, päätin aloittaa estetreenauksen välittömästi, kun kenttä olisi muuttunut jäisestä kuraiseksi. Eli nyt. Hyi olkoon millainen kuralätäkkökenttä. Rikua kurainen kenttä ei kuitenkaan tuntunut haittaavan, vaan poni porskutti menemään joka ikisestä kuralätäköstä mitä kentältä löysi. Voi vaaleaa poniani.
Aloitimme talven jäljiltä ihan perustreenillä; lähestymisiä suoraan ja vinosta sekä askelten säätelyä kahden esteen sarjalla. Rikun kaasujalkaa kramppasi aika-ajoin, ja sain välillä tosissani pidellä ponia sekä tehdä erilaisia voltteja ja voltteja muistuttavia soikioita. Menohalujen hieman rauhoituttua saimme tehtävät onnistumaan ihan kiitettävästi. Hyppäsimme vielä muutaman noin 100cm korkean korkeusesteen ja lähdimme maastoon heittämään kunnon loppuverryttelyt.
Riku todella vaatii pesua tämän jälkeen...
05.03.2014 estevalmennus, valmensi Lissu T.
Alkuverkan ohjelmistossa oli muutama yksittäinen pysty ja 65cm korkea innari. Pistin morin heti alkuunsa töihin, maisemamatkailu sai jäädä, halusin nähdä hikeä ja kunnon työntekoa. Toiselle pystylle morin piti lyhentää poninsa laukkaa, toiselle pidentää, innarille taas tultiin peruslaukalla. Laukan säätely sujui, lähestymiset olivat hyvät, Riku ponnisti oikeasta paikasta tehden tasapainoisia, pyöreitä hyppyjä. Päivän aiheena olisi laukan säätely, ja estekorkeus pysyisi reippaasti alle metrissä; ei tekniikkatreeniin tarvitse (ainakaan joka kerta) yhdistää korkeushyppyä.
Valmennustehtävänä oli kaksi suhteutettua väliä, toinen kolmen laukka-askeleen pysty - pysty -sarja, toinen neljän laukka-askeleen pysty - okseri -väli. Tehtäviä lähdettiin hiomaan peruslaukalla, estekorkeus oli 80cm. Kahden hyvin sujuneen hyppykerran jälkeen tehtävät suoritettiin lyhyemmässä laukassa, tavoitteena saada molempiin väleihin yksi askel lisää. Hyppäämisestä innostunut Riku kiirehti, eikä askelia tullut lisää kuin puolikas. Ponnistus lähti liian aikaisin, mori ei ehtinyt hyppyihin mukaan ja suoritus oli epätasainen ja aika pannukakku. Ei kun uusiksi!
Pannukakustaan suivaantunut mori ratsasti seuraavat sarjavälit päättäväisemmin, ja sai ratsastettua molempiin väleihin yhden askeleen lisää. Vielä toinen kerta ongelmitta, ja tehtävää muutettiin taas; nyt välit mentäisiin pidemmällä laukalla ja otettaisiin yksi laukka-askel vähemmän. Riku oli heti mukana, ja askeleen pidennys sujui lyhentämistä helpommin. Poni teki kerrasta, mitä ratsastajansa pyysi, hypyt lähtivät oikeaan aikaan ja morikin pääsi ongelmitta niihin mukaan. Hyvää suoritusta on turha pidentää, vielä pari hyppyä verryttelyesteillä joiden jälkeen ratsukko sai verrytellä itsenäisesti.
08.02.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Sain hiihtoloman kunniaksi rakkaan serkkutyttöni Susannan luokseni Saksasta! Koska ilma oli hyvä ja parrasta vain vähän, päätimme lähtä hieman maastoilemaan. Susanna on tottunut hieman isompiin hevosiin, mutta "suostutteluista" (=kitinästä) huolimatta en antanut hänelle täysiveristä, vaan Rikun. Itse hyppäsin Lontin selkään, tämmöinen isä-poika -retki, siis.
Riku käyttäytyi todella mallikkaasti ja jopa puoliveriratastaja ihaili ponin liikkeitä. Naurahdin Susalle, siinä meidän puoliveri-ihminen nyt ratsastaa pikkuponilla leveä hymy naamallaan. Lenkkimme venähti lähes kaksituntiseksi, kun huomasimme tehneemme virhekäännöksen yhdestä risteyksestä. Ei se mitään, kiitolaukkapätkät tosin jäivät vähälle. Tallille päästyämme sekä ponit että ratsastajat olivat väsyneitä mutta onnellisa, Riku ja Lonti saivat jäädä sisälle heinää rouskuttamaan ja me painuimme kahville.
02.01.2014 estevalmennus, valmensi Lissu T.
morin ja Rikun kanssa tutustuttiin erikoisesteisiin; vesimattoon, laineeseen, sianselkään ja viuhkaan. Erikoisesteiden lisäksi kentällä oli tavan pystyjä ja oksereita, ja verryttelykin suoritettiin ristikoilla ja pystyillä. Rikun laukka oli eteenpäinpyrkivä ja tasainen, ratsuponi liikkui hyvin ja vastasi apuihin innokkaasti. Verryttelyesteetkin voikko otti niiden pienestä (65-75cm, behold!) koosta huolimatta vakavasti, hypyt olivat liioittelemattomia ja lähtivät vahvasti takaosasta. moria joutui herättelemään, ettei nainen vain matkustanut mukavaliikkeisen poninsa selässä vaan tajuaisi ratsastaa ja olla hypyissä mukana.
Erikoisesteet otettiin ensin yksittäisinä, sitten kaikki esteet rata. Ensin ratsukko ylitti 80cm lankun ongelmitta, siitä edettiin 85cm vesimatolle (joka oli pitkän tasaokserin alla), siitä sianselkään ja viuhkaan, jotka olivat molemmat 80cm korkeita. Riku ei kytännyt tai ihmetellyt esteitä vaan ylitti ne kuin minkä tahansa perusesteen. Korotin kaikkia esteitä 10cm, ratsukko otti erikoisesteet uusiksi ja sitten yhdistelimme ne ja perusesteet radaksi, jota hypättiin 95-100cm korkeana ratana.
mori oli terästäytynyt pitkin valmennusta, ja nyt ratsukko teki tappotarkan, nopea-aikaisen radan. Tiet olivat lyhyitä ja käännökset jyrkkiä, mutta tahti tasainen eikä yhtäkään haparointia, tahtirikkoa tai huonoa hyppyä tullut. mori ja Riku ovat tehneet pajon töitä yhdessä ja se näkyy varmana, ammattimaisena otteena ja suorituksina, joista ei löydy moitteen sijaa. Minullekin unelmaponeja!
21.12.2013 kouluvalmennus, valmensi Lissu T.
Tällä kertaa morin ja Rikun kanssa hiottiin perusasioita kuntoon. Ponin liikkeisiin haettiin verryttelyistä asti hyvää tahtia ja reippautta, mori taas heräteltiin siihen, ettei orin selässä vain matkusteta. Verryttelyistä läpi valmennuksen tehtiin paljon laajoja kaaria, ratsastettiin kulmat huolella, treenattiin siirtymisiä, pysähdyksiä ja peruutuksia. Ratsuponiori liikkui hyvin, välillä turhan syvässä muodossa, mutta mori paikkaili ratsunsa virheitä hyvin, joko omin avuin tai huomautettuani asiasta. Orin laukka oli verryttelyissä hivenen hidastempoista, vaikka paranikin tehtävä tehtävältä.
Siirtymisistä hiottiin sulavia ja tarkkoja. Aluksi kolme askelta käyntiä, ravi, viisi askelta ravia ja laukka, neljä askelta laukkaa ja käynti, sitten sama uusiksi. Askelmääriä vaihdettiin, samaten askellajijärjestystä. Ratsukko teki todella hyvää työtä, oli siirtymäväli pitkä tai lyhyt.
Pohkeenväistö oli reipasta ja sujuvaa, eikä siinä ollut muutamaa Rikun takaosan korjausta lukuun ottamatta mitään huomautettavaa. Voltit, (puoli)ympyrät, lävistäjät, kiemuraurat sun muut sujuivat rutiinilla. Laukanvaihdot käynnin kautta ja pysähdyksestä suoraan laukkaan lähtö sujuivat myös.
Tällä kerralla emme tosiaan kummoisempia tehneet, kertasimme perusjuttuja ja hiomme niitä. morin ratsastus on aina ollut siistiä ja nättiä, ainoana vikana on turhan lähelle etukaarta istuminen. Tänään neiti saatiin istumaan taaempana, eikä ratsukon työskentelyssä muutenkaan ollut kuin pikkuvikoja.
19.12.2013, ERJ tarinakisat Kilpailukeskus Gingerissä, 100cm, 06/10
"On sinun ja ratsusi vuoro suorittaa rata. Kesken radan hevosesi päättää kieltää ja lennät mahtavalla voltilla esteen yli - selviät kuitenkin ilman suurempia vammoja. Suorituksen jälkeen haluat avautua asiasta parhaalle ystävällesi. Lähetät hänelle tekstiviestin, joka saa olla korkeintaan kahden viestin pituinen eli 320 merkkiä."
Mää en ymmärrä tätä ponia, kotitreeneissä se toimii ihan uskomattoman hyvin mutta kisapaikalla se vetäisee semmoisen rimakauhun päälle ettei toista. Ensimmäinen pysty ylittyi hurjalla ilmavaralla, toisesta ei sitten mentykkään enää yli. Tai siis Riku ei mennyt, minä kyllä menin, pää edellä. Pitäisikö harkita jotain turvallisempaa harrastusta?
18.12.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Koulutreeniä ilman satulaa, jee! Tänään tarkoituksenamme olisi ottaa hieman väistöjä sekä laukanvaihtoja. Mukava ratsastaa kerrankin ilman satulaa hevosella jonka selässä pysyy.
Alkuverryttelyt tehtyämme pääsimme itse treeniin, jonka aloitimme tekemällä väistöjä pitkillä sivuilla - väistäen pari metriä uran sisäpuolelle ja väistäen takaisin uralle. Käynnissä ori toimi oikein mallikkaasti, mutta ravissa poni yritti hieman luistaa töistä ja ravasi pois alta varsinaisen väistämisen sijaan. Muutama toisto, enemmän pohjetta ja homma alkoi toimia.
Laukanvaihdot tehtiin pituushalkaisijalla, josta lähdettiin vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Laukanvaihdot sujuivat hyvin minun ajoitaisesta horjumisestani huolimatta ja kaikenkaikkiaan olin Rikuun erittäin tyytyväinen.
Loppuksi kävimme vielä ottamassa pienet laukkaspurtit läheisellä pellolla, Pienet loppuverryttelyt ja poni tallin kautta takaisin laitumelle kavereiden tykö.
17.12.2013 estevalmennus, valmensi Lissu T.
morin ja Rikun verryttely oli aika rentoa hölkyttelyä, orista puuttui kaikki vauhti ja säpäkkyys, joita esteillä soisi näkyvän. Vauhdin puute olikin sitten ainoa vika; ratsukko teki tarkkaa, siistiä työtä, Rikun hypyt olivat hyviä ja pyöreitä, lähestymiset ja ponnistuspaikat menivät nappiin. Verryttelyinnari sujui letkeällä, rennolla otteella, samaten yksittäisesteet. Muutaman hypyn jälkeen laitoin 80cm verryttelyesteiden eteen laukkapuomit, joiden paikkoja vaihtelin sen mukaan, halusinko ratsukolta pidempää vai lyhempää laukkaa. Poniin tuli hivenen enemmän virtaa ja laukkaan eloa, vaikkei vauhti muuttunut mihinkään tai rennon letkeä perusvire kadonnut.
Itse valmennuksessa lähdimme työstämään pysty - pysty - okseri - neljä laukka-askelta -trippeli -sarjaa, jolla Rikunkin oli tarkoitus syttyä työnteolle. Muutama kierros laukkaa - kunnon laukkaa, mori joutui ratsastamaan jokaisen askeleen - ja ratsukko tuli 95cm korkuisille esteille. Riku hyppäsi hienosti, ei mitään heikkoa, okserilta trippelille vain mentiin viidellä laukka-askeleella. Komensin moria ratsastamaan aktiivisempaa laukkaa ja ottamaan tehtävän uusiksi. Tällä kertaa väli mentiin neljällä laukka-askeleella, vaikka hyppy lähtikin aavistuksen liian aikaisin. Korotin kuitenkin estekorkeutta 10cm.
Ratsukko hyppäsi tehtävän kahdesti, jonka jälkeen korotin esteet 110cm korkuisiksi. Rikun laukka oli parantunut huomattavasti, nyt laukka kulki samaan tapaan kuin kilpailuissa kuuluikin. 110cm tehtävä mentiin kerrasta niin vakuuttavan näköisesti, että jätimme sen siihen. Kerta innarilla ja ratsukko pääsi loppuverkkaamaan.
15.12.2013 kouluvalmennus, valmensi Lissu T.
morin ja Rikun kanssa lähdettiin hiomaan siirtymisiä. Treeni oli enemmän ratsastajaa kuin ponia varten, morilla kun on paha tapa jäädä matkustajaksi poninsa kyytiin, kun Rikun liikkeet ovat niin miellyttävät.
Alkuverryttelyt ratsukko oli suorittanut itsenäisesti minun treffatessa kahvinkeitintä, joten pääsimme heti aloittamaan. Pysähdys - liikkumatta - harjoitusravia, kierros harjoitusravia ja sitten harjoitusravi - keskiravi - harjoitusravi, minkä jälkeen suunnanvaihto ja kuvion toisto. Rikun siirtymiset olivat tarkat ja pehmeät, mori ratsasti totutun siististi, eikä ratsukon yhteispeliä voi kuin kehua. Kuvio toistettiin kolme kertaa molempiin suuntiin, sitten ratsukko otti muutaman harjoitusravi - harjoituslaukka - harjoitusravi -siirtymän.
Valmennuksen loppupuolisko käytettiin laukkatehtäviin, etupäässä harjoituslaukka - keskilaukka - siirtymisiin. Siirtymisten lisäksi ratsukko otti muutaman vastalaukkapätkän ja pari laukanvaihtoa kahdeksikolla, Rikun laukka kun tuntuu olevan se askellaji, jonka aikana mori helpoiten lähtee maisemamatkailemaan. Ohjeistin ratsukkoa koko ajan, pidin morin työn touhussa ja Rikun esittelemässä taitojaan. Orin laukka on hyvää, siirtymiset samaten, vastalaukassa poni meinasi lähteä kaahaamaan. Laukanvaihdot menivät nappiin, todella täsmälliset ja hyvin ajoitetut!
Kokonaisuudessaan tämäkin valmennus sujui hyvin, mikäs siinä kun poni osaa ja ratsastaja keskittyy työntekoon. Vastalaukkoja voisitte hioa, ettei Riku lähde kiihdyttelemään vaan malttaa laukata.
05.12.2013 kouluvalmennus, valmensi narri
Valmensin vaihteeksi mori-moria, tällä kertaa Riku-ponin kanssa. Tarkoituksena oli hioa kaksikon kanssa laukanvaihtoa askeleessa, ori kun on hyvällä kapasiteetilla varustettu ja vieläpä kiltti sekä miellyttämisenhaluinen hevonen. Poni. Kombo, johon ei kovin usein kohtaa kun puuhailee Susirajassa...
Asiaan. mori verkkaili Rikun kanssa itsenäisesti ja meno näytti kovin sulavalta ja vaivattomalta. Riku kantoi itseään hyvin, näytti motivoituneelta töihin ja vastasi halukkaasti apuihin. Ponin sijaan keskityinkin herättelemään moria horroksesta, johon orin askeleet tuntuivat neidin tuudittavan.
Laukanvaihto tehtiin lävistäjällä samalla kun suunnanvaihtokin. Rikun laukka pyöri hyvin, mutta kaipasin siihen silti hieman lisää terävyyttä. Nyt se meinasi hieman valahtaa aika ajoin hieman valjuksi esitykseksi, vaikka varsinaista lässähdystä ei missään vaiheessa päässytkään tapahtumaan. mori taasen meinasi edelleen nukahdella mukava-askelisen poninsa selkään, joten ihana ihminen kun olen, käskin morin nousta joka kerta lävistäjällä kevyeeseen istuntaan. Itse laukanvaihdon ja sen valmistelun sai tietenkin istua satulassa, mutta muutoin laitoin morin reisilihakset koville.
Tämä auttoikin huomattavan hyvin pitämään ratsastajan hereillä satulassa ja niin saatiin Rikuunkin sitä kaivattua terää. Laukka alkoi olla nyt oikeasti aktiivista sen sijaan, että ori olisi mennyt vain mukavan ”näin kaikki ovat tyytyväisiä” -taktiikalla. Laukanvaihdot tapahtuivat pisteessä, eikä Riku laistanut töistä vaan tuntui suorastaan tyytyväisemmältä nyt, kun joutui oikeasti tekemäänkin jotain.
Vallan hyvä suoritus sekä ponilta, että ratsastajalta! morin pitää vain opetella pysymään hereillä Rikun selässä sen sijaan, että matkustelisi ja näyttäisi nätiltä. Edes loistava, miellyttämisenhaluinen ori ei tee mitään ilman ratsastamista.
07.11.2013 kouluvalmennus, valmensi Lissu T.
mori verrytteli kullanhohtoista unelmaponiaan valvovan silmäni alla. Ori liikkui kevyen ja vaivattoman oloisesti, vastasi herkästi pieniinkin apuihin ja tuntui pelaavan morin kanssa hyvin yhteen. Ystäväni ratsastuksessa ei ollut mitään moitittavaa, vaikka totta kai minun piti kiusoitella olemattomista pikkuasioista. Mutta se nyt kuuluu suhteeseemme.
Itsenäisten alkuverryttelyjen jälkeen laitoin ratsukon tekemään paljon laajoja kaaria, suuria ympyröitä, kiemurauria ja suunnanvaihtoja. Riku oli tarkoitus saada pehmeäksi ja vetreäksi sulkutaivutusharjoituksia varten. Helppo homma, kun poni teki mielellään töitä. mori vain jäi välillä ihailemaan maisemia ja orinsa askellusta, ratsastajaa sai herätellä ponia enemmän.
Sulkutaivutuksia pohjustettiin pohkeenväistöllä, sitten siirryttiin sulkutaivutuksiin käynnissä. Riku meinasi alkuun liioitella niin pohkeenväistöä kuin taivutustakin, mutta palautui ruotuun ja oikeaan muotoon pienin korjausliikkein. Ravissa sulkutaivutus sujui yllättäen käyntiä paremmin, vaikka ori lähtikin kokoamaan itseään hivenen liikaa tai taipumaan banaanille. Pohjetyöskentelyllä mori sai Rikun taas oikeaan asentoon, ja muutaman korjauksen jälkeen Riku alkoi asettua asaman tien oikeaan muotoon taivutusta liioittelematta. Fiksu poni, ja luulenkin liikataivutuksen johtuvan enemmänkin morin innokkuudesta osoittaa ratsunsa taidot.
Ravisulkutaivutusta jatkettiin siirtämällä taivutus laukkaan. Aiempi treeni ja jatkuva mäkätyks... ohjeistukseni olivat purreet, laukassa sulkutaivutukset sujuivat kuin leikiten. Pari taivutusta niin oikeaan kuin vasempaan kierrokseen sai riittää, palasimme sitten simppeleiden tehtävien (pohkeenväistöt, kiemuraurat) kimppuun ennen loppuverryttelyjä.
Vaikka Riku on taas näitä unelmaponeja, jotka toimivat, sitä oli ihan mukava valmentaa. Tai no ohjeistaa, mitäpä sitä kahta osaavaa valmentamaan. Orilla on tajuttoman hyvät liikkeet, niitä katselee ilokseen.
Koska edellinen viikko oli mennyt ihan päin prinkkalaa varsinkin treenien suhteen (=satulasta lentelyä, esteiden jyräämistä, kadonnut kenkä...), olin päättänyt viikonlopun kunniaksi vetäistä pienet estetreenit Rikulla, ori kun toimii aina hyvin. Kasasin kentälle sarjan ravipuomeja, kaksi pystyä (70cm ja 100cm) sekä yhden okserin (100cm), joita olisi tarkoitus hypätä sekä erikseen että pienenä ratana.
Perinteisten alkuverryttelyjen (pirusti voltteja, temmonsäätelyä yms) jälkeen suuntasimme ravipuomeille, jotka oli asetettu kaareen niin, että toisessa laidassa puomien väli on pienempi ja toisessa suurempi, tarkoituksenamme ottaa hieman temmonsäätelyitä ennen hyppäämistä. Aluksi Riku kompuroi puomeilla muutamaan otteeseen, mutta löydettyämme oikean tahdin saimme puomit menemään kolisuttamatta oikeasta kohdasta. Toistimme harjoituksen myös todella reippaalla ravilla, jolloin saimme mennä ulkokaarta pitkin.
Puomitreenin jälkeen aloitimme pienemmältä pystyltä keskittyen lähinnä lähestymisiin sekä vauhdin säätelyyn - hyppy, voltti niinsanotusti esteen ympärille ja toinen hyppy. Toistimme harjoituksen useampaan otteeseen tarkoituksena saada suora lähestyminen esteelle voltista huolimatta. Riku hyppäsi nätisti kertaakaan epäröimättä, vaikka esteelle ei aina tultukaan, no, kovin suorassa.
Lopuksi otimme kolmea kasaamaani estettä ratana - 70cm pysty, voltti esteen ympärille, 70cm pysty uudestaan, okseri ja lopuksi 100cm pysty. Vaikka rata meni puhtaasti ja Riku hyppäsi reippaasti, halusin ottaa harjoituksen uudestaan - lujempaa. Koska Riku on esteillä suhteellisen rauhallinen menijä, sain pyytää lisävauhtia useampaan kertaan jokaisen esteen välillä. Rikun hurjasta (tai "hurjasta") vauhdista huolimatta esteen ylittyivät helposti ja toistimme radan vielä kertaalleen.
Loppuun teimme vielä piiitkät loppuverryttelyt.
24.05.2014 estevalmennus, valmensi Lissu T.
mori halusi tehotreenin ennen edessä siintävää ERJ:n laatuarvostelua. Verryttelyissä ratsukko aloitti innarilla, sitten kaveriksi otettiin yksittäisiä pystyjä ja oksereita. Kuten aina, voikko oli tasaisen varma, hyppäsi kaiken mitä sen eteen laitettiin vailla epäröinnin häivääkään. Hyvin etenevä, tasainen laukka, takaosasta lähtevät pyöreät hypyt. Ratsukon verryttelyt olivat mukavaa katsottavaa, kaikki sujui kuin tanssi jonkun muun kuin minun tanssimana.
Verryttelyistä jatkettiin ratatreeniin. Olin kasannut 12:sta esteen radan (pystyjä, oksereita, muuri ja trippeli), joka oli teknisesti suht vaativa. morin piti säädellä ratsunsa laukkaa monessa kohtaa ja arvioida, pelaako varman päälle pitkillä teillä vai lähteekö kokeilemaan lyhyitä teitä kieltojen ja pudotusten uhalla.
85cm rata suoritettiin pitkin tein ja suht rauhallisella ratavauhdilla, mikä näkyi ratsukon ajassa. 90-95cm radalla mori jo teki muutaman lyhyemmän tien ja ratsasti Rikulle reippaamman peruslaukan, ja aika parani heti. Trippelille tuli harmillinen kolahdus ja siitä tiputus. 100cm rata ratsastettiin samalla tavalla kuin aiempi rata, tällä kertaa ilman kolautusta. Lopuksi esteet korotettiin 110cm korkeuteen, ja nyt mori ja Riku vetivät radan pienin mahdollisin reitein reippaalla, matkaavoittavalla laukalla. mori sääteli orinsa laukan pituutta hienosti, aika parani huomattavasti ja suoritus oli kaikin puolin erinomainen. Loistotyötä! Muutaman pikku pystyn jälkeen ratsukko jäi loppuverkkaamaan keskenään, kun minä aloin korjata esteitä pois.
15.05.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Koulutreenipäivä, tälläkertaa ilman satulaa. Valmentajalle Nick on viimeaikoina valittanut enemmän tai vähemmän istunnastani, joten tänään päätin treenata sitä oikein urakalla - ja kenen muunkaan kuin Rikun selässä. Koska poniorilla on niin pirun pehmeät askeleet, saan keskittyä omaan istuntaani sen sijaan, että keskittyisin pysymään selässä.
Aloitimme ihan perus verryttelyillä, tärkeämpää kun olisi tälläkertaa keskittyä minun eikä niinkään ponin treenaamiseen. Paljon voltteja sekä käynnissä että ravissa, molempiin suuntiin. Tämän jälkeen jatkoimme koko kentän kokoiselle kahdeksikolle, jota tekisimme ensin ravissa ja myöhemmin myös laukassa. Sillä hetkellä kun sain kantapäät alas ja selän suoraksi, huomasin joko istuvani vinossa, hukanneeni kyynärkulman tai poni haukotteli tylsyydestä.
Poni kuitenkin toimi hyvin ratsastajan istunnasta huolimatta - siirtymiset olivat sujuvia, ori liikkui reippaasti kaikissa askellajeissa ja käytti takajalkojaan myös eteenpäin menemiseen pelkän pystyssä pysymisen sijaan.
Koska sää oli hyviä, päätimme lähteä vielä käymään pienen maastolenkin.
10.05.2014 estevalmennus, valmensi Lissu T.
morin ja Rikun kanssa treenattiin tänään suhteutettuja välejä. Ratsukko oli verrytellyt jo valmiiksi, kun juoksin tyylikkäästi myöhässä kentälle, joten kasasin nopeasti treeniesteet ja aloitimme työskentelyn.
Kaksi pysty - pysty -sarjaa, peruslaukalla neljän laukka-askeleen välit, lisäksi pysty - pysty - okseri -sarja, jossa pystyt hypättiin putkeen ja okserille oli kolmen laukka-askeleen väli. mori oli ratsastanut Rikulle hyvätahtisen, pyörivän ja reippaan laukan, ja poni oli myös sopivan vireä hyppäämiseen. 80cm treeniesteet eivät tuottaneet ongelmia, orin peruslaukka oli saman tien sopiva suhteutetuille väleille. Hypyt olivat hyviä ja pyöreitä, mori ratsasti siististi tehden hyvät, sopivan mittaiset tiet. Korotin esteitä ensin 90cm korkeuteen, sitten metriin, ja metrissä aloimme työstää ponin laukkaa.
Ensin morin piti lyhentää Rikun laukkaa ja mahduttaa pysty - pysty -sarjoille viisi laukka-askelta, pysty - pysty - okseri -sarjalle taas peruslaukassa. Kokeneena konkarina RIku vastasi morin apuihin hyvin, ei kiihdytellyt ja suoriutui tehtävästä moitteettomasti. Muutaman suorituskerran jälkeen pysty - pysty -sarjat tuli ratsastaa pidempää laukkaa ja kolmella laukka-askeleella. Tämäkään tehtävä ei tuottanut hankaluuksia, ratsukko pelasi loistavasti yhteen. morin ratsastuksestakaan ei löytynyt moitittavaa, aikaisemmat motkotukseni ovat selkeästi menneet perille. Loppuverryttelyt kaksikko sai tehdä itsekseen minun valittaessani, että noin valmista ratsukkoa on ikävä valmentaa.
01.05.2014 estevalmennus, valmensi Sylttis
Odotin innolla nähdessäni voikon orin tulevan ulos tallista ratsastajansa kanssa. Kokoamani yksittäiset esteet olivat metrin parempaa puolta ja ori näytti niin pieneltä kauempaa katsottuna. Alkuverryttelyissä ori osoitti ettei olisi niin pieni vaan asennetta löytyy vaikkakaan liian vauhdikkaasti ori ei liikkunut, mutta näyttävästi kyllä. Lämmittelimme leikitellen laukkamaapuomeilla, mutta siirryimme pian oikeille esteille treenaamaan lähestymistä ja hyvää alastuloa. Riku oli innokas, mutta se ei näkynyt vauhdissa ensimmäistä estettä lähestyttäessä. Oriilla oli hyvä tempo, mutta ponnusta jäi energiaa puuttumaan, alastulo sen sijaan oli hyvä. Toisella kerralla ratsastaja napautti ponnistuskohdassa raipalla lapaan, joka tuntui tepsivän juuri lisäponnun saamiseksi. Alastulossa pieni horjuminen, mutta laukka jatkui esteen jälkeen. Esteet mentiin ratana, jotta saatiin tiukkan kurvin lähestyminen, jossa odotin oriilta enemmän vauhtia, mutta ainakaan tasapaino ei horjunut orin vauhdissa. Lähestyminen jäi vinoksi, mutta hypyssä oli paremmin ponnua. Alastuloissa ori santsaa hyvin ja alastulon jälkeen jatkuu hyvä, temmokas laukka. Oriin kanssa saa käyttää raippaa aika ajoin, jotta hyppyihin saadaan lisää ponnua, mutta muuten ori toimii erinomaisesti lähestymisissä ja alastuloissa. Esteeltä toiselle oriin meno on varmaa, mutta tempoa kaivattaisiin välillä hieman lisää. Loppuverkoissa vielä kertaalleen vedetyt maapuomit olivat Rikulle mukava tunnin lopetus sillä innokasta loikintaa puomien ylitse mennessä oli huomattavissa. Loppukäynneissä ori venytti itsensä pitkäksi ja nuuski antaumuksella maata ja ilmaa, takana oli hyvä treeni.
22.03.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Kengityspäivä! Olen jo pari viikkoa pommittanut kengittäjäämme tulemaan vaihtamaan hevosten hokkikengät kesäisempiin, mutta varattujen puheluiden perusteella niin ovat kaikki muutkin. Sain viimein kuitenkin Chrisin tulemaan tallille ja vaihtamaan Rikun sekä muutaman muun ponin kengät. Riku käyttäytyi oikein mallikkaasti koko kengityksen ajan, mitä nyt loppuajan hetkellistä tylsistymistä ja takajalan kiskomista ei lasketa. Tarjosin Chrisille vielä kupin kahvia ja lahjoin tätä suklaalla, ennen kuin uskaltauduin kysymään olisiko hänella aikaa kengittää myös Missi tänään... Yllättäen ei ollut, sovimme kengityksen ensi viikolle ja varasimme tuplasti aikaa.
17.03.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Koska estetreenaus jäi melko vähäiselle viime talvena, päätin aloittaa estetreenauksen välittömästi, kun kenttä olisi muuttunut jäisestä kuraiseksi. Eli nyt. Hyi olkoon millainen kuralätäkkökenttä. Rikua kurainen kenttä ei kuitenkaan tuntunut haittaavan, vaan poni porskutti menemään joka ikisestä kuralätäköstä mitä kentältä löysi. Voi vaaleaa poniani.
Aloitimme talven jäljiltä ihan perustreenillä; lähestymisiä suoraan ja vinosta sekä askelten säätelyä kahden esteen sarjalla. Rikun kaasujalkaa kramppasi aika-ajoin, ja sain välillä tosissani pidellä ponia sekä tehdä erilaisia voltteja ja voltteja muistuttavia soikioita. Menohalujen hieman rauhoituttua saimme tehtävät onnistumaan ihan kiitettävästi. Hyppäsimme vielä muutaman noin 100cm korkean korkeusesteen ja lähdimme maastoon heittämään kunnon loppuverryttelyt.
Riku todella vaatii pesua tämän jälkeen...
05.03.2014 estevalmennus, valmensi Lissu T.
Alkuverkan ohjelmistossa oli muutama yksittäinen pysty ja 65cm korkea innari. Pistin morin heti alkuunsa töihin, maisemamatkailu sai jäädä, halusin nähdä hikeä ja kunnon työntekoa. Toiselle pystylle morin piti lyhentää poninsa laukkaa, toiselle pidentää, innarille taas tultiin peruslaukalla. Laukan säätely sujui, lähestymiset olivat hyvät, Riku ponnisti oikeasta paikasta tehden tasapainoisia, pyöreitä hyppyjä. Päivän aiheena olisi laukan säätely, ja estekorkeus pysyisi reippaasti alle metrissä; ei tekniikkatreeniin tarvitse (ainakaan joka kerta) yhdistää korkeushyppyä.
Valmennustehtävänä oli kaksi suhteutettua väliä, toinen kolmen laukka-askeleen pysty - pysty -sarja, toinen neljän laukka-askeleen pysty - okseri -väli. Tehtäviä lähdettiin hiomaan peruslaukalla, estekorkeus oli 80cm. Kahden hyvin sujuneen hyppykerran jälkeen tehtävät suoritettiin lyhyemmässä laukassa, tavoitteena saada molempiin väleihin yksi askel lisää. Hyppäämisestä innostunut Riku kiirehti, eikä askelia tullut lisää kuin puolikas. Ponnistus lähti liian aikaisin, mori ei ehtinyt hyppyihin mukaan ja suoritus oli epätasainen ja aika pannukakku. Ei kun uusiksi!
Pannukakustaan suivaantunut mori ratsasti seuraavat sarjavälit päättäväisemmin, ja sai ratsastettua molempiin väleihin yhden askeleen lisää. Vielä toinen kerta ongelmitta, ja tehtävää muutettiin taas; nyt välit mentäisiin pidemmällä laukalla ja otettaisiin yksi laukka-askel vähemmän. Riku oli heti mukana, ja askeleen pidennys sujui lyhentämistä helpommin. Poni teki kerrasta, mitä ratsastajansa pyysi, hypyt lähtivät oikeaan aikaan ja morikin pääsi ongelmitta niihin mukaan. Hyvää suoritusta on turha pidentää, vielä pari hyppyä verryttelyesteillä joiden jälkeen ratsukko sai verrytellä itsenäisesti.
08.02.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Sain hiihtoloman kunniaksi rakkaan serkkutyttöni Susannan luokseni Saksasta! Koska ilma oli hyvä ja parrasta vain vähän, päätimme lähtä hieman maastoilemaan. Susanna on tottunut hieman isompiin hevosiin, mutta "suostutteluista" (=kitinästä) huolimatta en antanut hänelle täysiveristä, vaan Rikun. Itse hyppäsin Lontin selkään, tämmöinen isä-poika -retki, siis.
Riku käyttäytyi todella mallikkaasti ja jopa puoliveriratastaja ihaili ponin liikkeitä. Naurahdin Susalle, siinä meidän puoliveri-ihminen nyt ratsastaa pikkuponilla leveä hymy naamallaan. Lenkkimme venähti lähes kaksituntiseksi, kun huomasimme tehneemme virhekäännöksen yhdestä risteyksestä. Ei se mitään, kiitolaukkapätkät tosin jäivät vähälle. Tallille päästyämme sekä ponit että ratsastajat olivat väsyneitä mutta onnellisa, Riku ja Lonti saivat jäädä sisälle heinää rouskuttamaan ja me painuimme kahville.
02.01.2014 estevalmennus, valmensi Lissu T.
morin ja Rikun kanssa tutustuttiin erikoisesteisiin; vesimattoon, laineeseen, sianselkään ja viuhkaan. Erikoisesteiden lisäksi kentällä oli tavan pystyjä ja oksereita, ja verryttelykin suoritettiin ristikoilla ja pystyillä. Rikun laukka oli eteenpäinpyrkivä ja tasainen, ratsuponi liikkui hyvin ja vastasi apuihin innokkaasti. Verryttelyesteetkin voikko otti niiden pienestä (65-75cm, behold!) koosta huolimatta vakavasti, hypyt olivat liioittelemattomia ja lähtivät vahvasti takaosasta. moria joutui herättelemään, ettei nainen vain matkustanut mukavaliikkeisen poninsa selässä vaan tajuaisi ratsastaa ja olla hypyissä mukana.
Erikoisesteet otettiin ensin yksittäisinä, sitten kaikki esteet rata. Ensin ratsukko ylitti 80cm lankun ongelmitta, siitä edettiin 85cm vesimatolle (joka oli pitkän tasaokserin alla), siitä sianselkään ja viuhkaan, jotka olivat molemmat 80cm korkeita. Riku ei kytännyt tai ihmetellyt esteitä vaan ylitti ne kuin minkä tahansa perusesteen. Korotin kaikkia esteitä 10cm, ratsukko otti erikoisesteet uusiksi ja sitten yhdistelimme ne ja perusesteet radaksi, jota hypättiin 95-100cm korkeana ratana.
mori oli terästäytynyt pitkin valmennusta, ja nyt ratsukko teki tappotarkan, nopea-aikaisen radan. Tiet olivat lyhyitä ja käännökset jyrkkiä, mutta tahti tasainen eikä yhtäkään haparointia, tahtirikkoa tai huonoa hyppyä tullut. mori ja Riku ovat tehneet pajon töitä yhdessä ja se näkyy varmana, ammattimaisena otteena ja suorituksina, joista ei löydy moitteen sijaa. Minullekin unelmaponeja!
21.12.2013 kouluvalmennus, valmensi Lissu T.
Tällä kertaa morin ja Rikun kanssa hiottiin perusasioita kuntoon. Ponin liikkeisiin haettiin verryttelyistä asti hyvää tahtia ja reippautta, mori taas heräteltiin siihen, ettei orin selässä vain matkusteta. Verryttelyistä läpi valmennuksen tehtiin paljon laajoja kaaria, ratsastettiin kulmat huolella, treenattiin siirtymisiä, pysähdyksiä ja peruutuksia. Ratsuponiori liikkui hyvin, välillä turhan syvässä muodossa, mutta mori paikkaili ratsunsa virheitä hyvin, joko omin avuin tai huomautettuani asiasta. Orin laukka oli verryttelyissä hivenen hidastempoista, vaikka paranikin tehtävä tehtävältä.
Siirtymisistä hiottiin sulavia ja tarkkoja. Aluksi kolme askelta käyntiä, ravi, viisi askelta ravia ja laukka, neljä askelta laukkaa ja käynti, sitten sama uusiksi. Askelmääriä vaihdettiin, samaten askellajijärjestystä. Ratsukko teki todella hyvää työtä, oli siirtymäväli pitkä tai lyhyt.
Pohkeenväistö oli reipasta ja sujuvaa, eikä siinä ollut muutamaa Rikun takaosan korjausta lukuun ottamatta mitään huomautettavaa. Voltit, (puoli)ympyrät, lävistäjät, kiemuraurat sun muut sujuivat rutiinilla. Laukanvaihdot käynnin kautta ja pysähdyksestä suoraan laukkaan lähtö sujuivat myös.
Tällä kerralla emme tosiaan kummoisempia tehneet, kertasimme perusjuttuja ja hiomme niitä. morin ratsastus on aina ollut siistiä ja nättiä, ainoana vikana on turhan lähelle etukaarta istuminen. Tänään neiti saatiin istumaan taaempana, eikä ratsukon työskentelyssä muutenkaan ollut kuin pikkuvikoja.
19.12.2013, ERJ tarinakisat Kilpailukeskus Gingerissä, 100cm, 06/10
"On sinun ja ratsusi vuoro suorittaa rata. Kesken radan hevosesi päättää kieltää ja lennät mahtavalla voltilla esteen yli - selviät kuitenkin ilman suurempia vammoja. Suorituksen jälkeen haluat avautua asiasta parhaalle ystävällesi. Lähetät hänelle tekstiviestin, joka saa olla korkeintaan kahden viestin pituinen eli 320 merkkiä."
Mää en ymmärrä tätä ponia, kotitreeneissä se toimii ihan uskomattoman hyvin mutta kisapaikalla se vetäisee semmoisen rimakauhun päälle ettei toista. Ensimmäinen pysty ylittyi hurjalla ilmavaralla, toisesta ei sitten mentykkään enää yli. Tai siis Riku ei mennyt, minä kyllä menin, pää edellä. Pitäisikö harkita jotain turvallisempaa harrastusta?
18.12.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Koulutreeniä ilman satulaa, jee! Tänään tarkoituksenamme olisi ottaa hieman väistöjä sekä laukanvaihtoja. Mukava ratsastaa kerrankin ilman satulaa hevosella jonka selässä pysyy.
Alkuverryttelyt tehtyämme pääsimme itse treeniin, jonka aloitimme tekemällä väistöjä pitkillä sivuilla - väistäen pari metriä uran sisäpuolelle ja väistäen takaisin uralle. Käynnissä ori toimi oikein mallikkaasti, mutta ravissa poni yritti hieman luistaa töistä ja ravasi pois alta varsinaisen väistämisen sijaan. Muutama toisto, enemmän pohjetta ja homma alkoi toimia.
Laukanvaihdot tehtiin pituushalkaisijalla, josta lähdettiin vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Laukanvaihdot sujuivat hyvin minun ajoitaisesta horjumisestani huolimatta ja kaikenkaikkiaan olin Rikuun erittäin tyytyväinen.
Loppuksi kävimme vielä ottamassa pienet laukkaspurtit läheisellä pellolla, Pienet loppuverryttelyt ja poni tallin kautta takaisin laitumelle kavereiden tykö.
17.12.2013 estevalmennus, valmensi Lissu T.
morin ja Rikun verryttely oli aika rentoa hölkyttelyä, orista puuttui kaikki vauhti ja säpäkkyys, joita esteillä soisi näkyvän. Vauhdin puute olikin sitten ainoa vika; ratsukko teki tarkkaa, siistiä työtä, Rikun hypyt olivat hyviä ja pyöreitä, lähestymiset ja ponnistuspaikat menivät nappiin. Verryttelyinnari sujui letkeällä, rennolla otteella, samaten yksittäisesteet. Muutaman hypyn jälkeen laitoin 80cm verryttelyesteiden eteen laukkapuomit, joiden paikkoja vaihtelin sen mukaan, halusinko ratsukolta pidempää vai lyhempää laukkaa. Poniin tuli hivenen enemmän virtaa ja laukkaan eloa, vaikkei vauhti muuttunut mihinkään tai rennon letkeä perusvire kadonnut.
Itse valmennuksessa lähdimme työstämään pysty - pysty - okseri - neljä laukka-askelta -trippeli -sarjaa, jolla Rikunkin oli tarkoitus syttyä työnteolle. Muutama kierros laukkaa - kunnon laukkaa, mori joutui ratsastamaan jokaisen askeleen - ja ratsukko tuli 95cm korkuisille esteille. Riku hyppäsi hienosti, ei mitään heikkoa, okserilta trippelille vain mentiin viidellä laukka-askeleella. Komensin moria ratsastamaan aktiivisempaa laukkaa ja ottamaan tehtävän uusiksi. Tällä kertaa väli mentiin neljällä laukka-askeleella, vaikka hyppy lähtikin aavistuksen liian aikaisin. Korotin kuitenkin estekorkeutta 10cm.
Ratsukko hyppäsi tehtävän kahdesti, jonka jälkeen korotin esteet 110cm korkuisiksi. Rikun laukka oli parantunut huomattavasti, nyt laukka kulki samaan tapaan kuin kilpailuissa kuuluikin. 110cm tehtävä mentiin kerrasta niin vakuuttavan näköisesti, että jätimme sen siihen. Kerta innarilla ja ratsukko pääsi loppuverkkaamaan.
15.12.2013 kouluvalmennus, valmensi Lissu T.
morin ja Rikun kanssa lähdettiin hiomaan siirtymisiä. Treeni oli enemmän ratsastajaa kuin ponia varten, morilla kun on paha tapa jäädä matkustajaksi poninsa kyytiin, kun Rikun liikkeet ovat niin miellyttävät.
Alkuverryttelyt ratsukko oli suorittanut itsenäisesti minun treffatessa kahvinkeitintä, joten pääsimme heti aloittamaan. Pysähdys - liikkumatta - harjoitusravia, kierros harjoitusravia ja sitten harjoitusravi - keskiravi - harjoitusravi, minkä jälkeen suunnanvaihto ja kuvion toisto. Rikun siirtymiset olivat tarkat ja pehmeät, mori ratsasti totutun siististi, eikä ratsukon yhteispeliä voi kuin kehua. Kuvio toistettiin kolme kertaa molempiin suuntiin, sitten ratsukko otti muutaman harjoitusravi - harjoituslaukka - harjoitusravi -siirtymän.
Valmennuksen loppupuolisko käytettiin laukkatehtäviin, etupäässä harjoituslaukka - keskilaukka - siirtymisiin. Siirtymisten lisäksi ratsukko otti muutaman vastalaukkapätkän ja pari laukanvaihtoa kahdeksikolla, Rikun laukka kun tuntuu olevan se askellaji, jonka aikana mori helpoiten lähtee maisemamatkailemaan. Ohjeistin ratsukkoa koko ajan, pidin morin työn touhussa ja Rikun esittelemässä taitojaan. Orin laukka on hyvää, siirtymiset samaten, vastalaukassa poni meinasi lähteä kaahaamaan. Laukanvaihdot menivät nappiin, todella täsmälliset ja hyvin ajoitetut!
Kokonaisuudessaan tämäkin valmennus sujui hyvin, mikäs siinä kun poni osaa ja ratsastaja keskittyy työntekoon. Vastalaukkoja voisitte hioa, ettei Riku lähde kiihdyttelemään vaan malttaa laukata.
05.12.2013 kouluvalmennus, valmensi narri
Valmensin vaihteeksi mori-moria, tällä kertaa Riku-ponin kanssa. Tarkoituksena oli hioa kaksikon kanssa laukanvaihtoa askeleessa, ori kun on hyvällä kapasiteetilla varustettu ja vieläpä kiltti sekä miellyttämisenhaluinen hevonen. Poni. Kombo, johon ei kovin usein kohtaa kun puuhailee Susirajassa...
Asiaan. mori verkkaili Rikun kanssa itsenäisesti ja meno näytti kovin sulavalta ja vaivattomalta. Riku kantoi itseään hyvin, näytti motivoituneelta töihin ja vastasi halukkaasti apuihin. Ponin sijaan keskityinkin herättelemään moria horroksesta, johon orin askeleet tuntuivat neidin tuudittavan.
Laukanvaihto tehtiin lävistäjällä samalla kun suunnanvaihtokin. Rikun laukka pyöri hyvin, mutta kaipasin siihen silti hieman lisää terävyyttä. Nyt se meinasi hieman valahtaa aika ajoin hieman valjuksi esitykseksi, vaikka varsinaista lässähdystä ei missään vaiheessa päässytkään tapahtumaan. mori taasen meinasi edelleen nukahdella mukava-askelisen poninsa selkään, joten ihana ihminen kun olen, käskin morin nousta joka kerta lävistäjällä kevyeeseen istuntaan. Itse laukanvaihdon ja sen valmistelun sai tietenkin istua satulassa, mutta muutoin laitoin morin reisilihakset koville.
Tämä auttoikin huomattavan hyvin pitämään ratsastajan hereillä satulassa ja niin saatiin Rikuunkin sitä kaivattua terää. Laukka alkoi olla nyt oikeasti aktiivista sen sijaan, että ori olisi mennyt vain mukavan ”näin kaikki ovat tyytyväisiä” -taktiikalla. Laukanvaihdot tapahtuivat pisteessä, eikä Riku laistanut töistä vaan tuntui suorastaan tyytyväisemmältä nyt, kun joutui oikeasti tekemäänkin jotain.
Vallan hyvä suoritus sekä ponilta, että ratsastajalta! morin pitää vain opetella pysymään hereillä Rikun selässä sen sijaan, että matkustelisi ja näyttäisi nätiltä. Edes loistava, miellyttämisenhaluinen ori ei tee mitään ilman ratsastamista.
07.11.2013 kouluvalmennus, valmensi Lissu T.
mori verrytteli kullanhohtoista unelmaponiaan valvovan silmäni alla. Ori liikkui kevyen ja vaivattoman oloisesti, vastasi herkästi pieniinkin apuihin ja tuntui pelaavan morin kanssa hyvin yhteen. Ystäväni ratsastuksessa ei ollut mitään moitittavaa, vaikka totta kai minun piti kiusoitella olemattomista pikkuasioista. Mutta se nyt kuuluu suhteeseemme.
Itsenäisten alkuverryttelyjen jälkeen laitoin ratsukon tekemään paljon laajoja kaaria, suuria ympyröitä, kiemurauria ja suunnanvaihtoja. Riku oli tarkoitus saada pehmeäksi ja vetreäksi sulkutaivutusharjoituksia varten. Helppo homma, kun poni teki mielellään töitä. mori vain jäi välillä ihailemaan maisemia ja orinsa askellusta, ratsastajaa sai herätellä ponia enemmän.
Sulkutaivutuksia pohjustettiin pohkeenväistöllä, sitten siirryttiin sulkutaivutuksiin käynnissä. Riku meinasi alkuun liioitella niin pohkeenväistöä kuin taivutustakin, mutta palautui ruotuun ja oikeaan muotoon pienin korjausliikkein. Ravissa sulkutaivutus sujui yllättäen käyntiä paremmin, vaikka ori lähtikin kokoamaan itseään hivenen liikaa tai taipumaan banaanille. Pohjetyöskentelyllä mori sai Rikun taas oikeaan asentoon, ja muutaman korjauksen jälkeen Riku alkoi asettua asaman tien oikeaan muotoon taivutusta liioittelematta. Fiksu poni, ja luulenkin liikataivutuksen johtuvan enemmänkin morin innokkuudesta osoittaa ratsunsa taidot.
Ravisulkutaivutusta jatkettiin siirtämällä taivutus laukkaan. Aiempi treeni ja jatkuva mäkätyks... ohjeistukseni olivat purreet, laukassa sulkutaivutukset sujuivat kuin leikiten. Pari taivutusta niin oikeaan kuin vasempaan kierrokseen sai riittää, palasimme sitten simppeleiden tehtävien (pohkeenväistöt, kiemuraurat) kimppuun ennen loppuverryttelyjä.
Vaikka Riku on taas näitä unelmaponeja, jotka toimivat, sitä oli ihan mukava valmentaa. Tai no ohjeistaa, mitäpä sitä kahta osaavaa valmentamaan. Orilla on tajuttoman hyvät liikkeet, niitä katselee ilokseen.
virtuaalihevonen, a sim game horse
kuvien © Midas-Touch Sport Pony Stud
kuvien © Midas-Touch Sport Pony Stud