† Ike nukkui pois omassa karsinassaan 19.02.2014 kunnioitettavassa 25 vuoden iässä.
Kaipaamaan jää koko tallin väki.
Kaipaamaan jää koko tallin väki.
DAMN INKSPOT
|
Englantilainen täysiverinen, ori
162cm, mustanruunikko frame overo 25v, ikääntyy satunnaisesti s. 13.07.2012 (3v 13.10.2012) |
Rekisterinumero VH13-006-0089
Kasvattaja G. McConnell / Damn Thoroughbreds, USA Omistaja mori-mori (VRL-11325) Yleispainotus; va B / 130cm / 120cm (CIC3) |
Paukkuen hevosenostobudjettini ylittänyt ja osittain hetken mielijohteestakin Yhdysvalloista Suomeen roudattu Ike on oikea true american gentleman, varsinainen naistenmies! Orille on kasvattajan toimesta taottu perusasiat hyvin pääkoppaan ja minulle tullessa myös koulutus oli erittäin hyvällä mallilla - itseasiassa niin hyvällä, etten aluksi oikein keksinyt mitä orille seuraavaksi opettaisin. Ike tuntuu olevan aina hyvällä tuulella ja valmis uusiin haasteisiin. Vaikka herrasta täysiverisen kuumuutta ja herkkyyttä löytyykin ori ei koskaan lähde lapasesta tai käy niin ylikierroksilla, että vain kaahailisi ympäriinsä kuin päätön kana. Herrasmiesmäinen hevonen tekee aina parhaansa, myös silloin kun kierroslukumittari vetelee keulia.
Tallikäytökseltään Ike on melkolailla moitteeton - se ei pure, näyki tai edes irvistele. Mutta täysiverinen kun on, niin kärsivällisyyttä voisi olla enemmänkin. Ike ei pidä jappasusta niin tallissa kuin ratsastaessakaan ja huomaat kyllä, kun olet harjannut herraa liian kauan. Kavioita putsatessa ori voi yrittää testata pinnasi pituutta nykimällä jalkojaan milloin mihinkin ilmansuuntaan, mutta asettuu yleensä kun kerran kunnolla ärähtää. Kengittäjän nähdessään voi suorastaan nähdä pilkkeen Iken silmäkulmassa, tosin orin vakikengittäjä on nähnyt jo kaikki orin temput eikä varmasti ylläty enää mistään. Varusteiden laitto sujuu ongelmitta, samoin kuljetus, hampaiden raspaus, rokotus sekä muut elänlääkärikäynnit.
Taluttaessa ori on pörheämpää, etenkin keväisin tammaneitien takamusten ollessa ihanimmillaan. Ike korkeintaan tanssahtelee puoliravaavin askelin, ja sekin loppuu kun vähän ärähtää tai nykäisee narusta.
Ratsastaessa Ike on oikein klassinen täyiverinen. Toisinaan ori käy vähän tai vähän enemmän ylikierroksilla jolloin saa käyttää aikaa siihen, että orin saa rentoutumaan sekä kuuntelemaan. Osaavan ratsastajan käsissä Ike taipuu oikeastaan lajiin kuin lajiin, koulukiemuroista estekentille.
Koulukiemurat sujuvat vaativaan B:hen asti. Laukkatehtävät vaativat Ikeltä eniten työstämistä ja keskittymistä, niistä kun tulee herkästi läpijuostuja jos oria ei ole saatu herkistettyä ja keskittymään treeniin. Raviliikkeet sujuvat täysiveriseltä yleensä hyvin, ja vaikka laukka onkin Iken näyttävin ja vahvin askellaji herra suorittaa yleensä raviliikkeet parhaalla menestyksellä. Ori vaatii koulutreenissä enemmän aikaa ja työstämistä kuin esteillä, mutta vaivannäkö kannattaa, Ike on loistava kouluratsu ja etenkin orin lisätyt askellajit aiheuttavat ihastusta.
Esteillä Ike on hyvin innostunutta, ja siltä onkin parempi laukkuuttaa ylimääräinen virta pois verryttelyjen aikana, ettei ratatreenistä tule läpijuostua kaahausepisodia. Täysiverisellä on hyvä hyppytyyli, mutta jos Ike ei keskity kunnolla se unohtaa nostaa jalkojaan tarpeeksi ja ottaa helposti puomeja alas. Rohkeana, selväpäisenä hevosena Ike ei kyttää, kieltele tai juokse esteiden ohi. Lyhyesti sanottuna ori toimii tilanteessa kuin tilanteessa, kunhan sen saa keskittymään ja ylijäämäenergiat joko pois tai kanavoitua johonkin muuhun kuin pää pystyssä juoksemiseen.
Vaikka ori onkin totuttunut kuljettamiseen sekä kisapaikalla pällistelyyn, tulee se etenkin koulukisoissa verrytellä huolellisesti ennen suoritusta, jotta orin ajatukset saisi pysymään kouluradalla esimerkiksi laukkaradan sijaan. Ike on mutkaton kaveri varustaa ja talutella käsihevosalueella, vaikka ori saattaakin huudella tammojen perään se ei lähde pörhistelemään.
Ike vaatii pitkän, huolellisen verryttelyn ja paljon keskittymistä vaativia harjoituksia, tai pahimmillaan suoritus on kuin laukkaradalta napattu, ellei täysiverisen ajatuksia ole saatu siihen varsinaiseen suoritukseen. Esteradoilla Ike toki hyppää, laukasta vain katoaa säätelyvara ja ohjaus on vähän mitä sattuu, kouluradoista taas ei tule mitään ellei herran ajatus ole oikeasti mukana.
Kun Ike keskittyy se on se täydellinen, näyttävä herrasmies joka hurmaa tuomarit ja aiheuttaa kateutta kanssakilpailijoissa. Ori on todella lahjakas ja osaava tapaus, jonka kanssa voi käydä napsimassa ruusukkeet kotiin - kunhan sekä hevonen, että ratsastaja keskittyvät suoritettavaan rataan eivätkä maisemamatkailuun.
Tallikäytökseltään Ike on melkolailla moitteeton - se ei pure, näyki tai edes irvistele. Mutta täysiverinen kun on, niin kärsivällisyyttä voisi olla enemmänkin. Ike ei pidä jappasusta niin tallissa kuin ratsastaessakaan ja huomaat kyllä, kun olet harjannut herraa liian kauan. Kavioita putsatessa ori voi yrittää testata pinnasi pituutta nykimällä jalkojaan milloin mihinkin ilmansuuntaan, mutta asettuu yleensä kun kerran kunnolla ärähtää. Kengittäjän nähdessään voi suorastaan nähdä pilkkeen Iken silmäkulmassa, tosin orin vakikengittäjä on nähnyt jo kaikki orin temput eikä varmasti ylläty enää mistään. Varusteiden laitto sujuu ongelmitta, samoin kuljetus, hampaiden raspaus, rokotus sekä muut elänlääkärikäynnit.
Taluttaessa ori on pörheämpää, etenkin keväisin tammaneitien takamusten ollessa ihanimmillaan. Ike korkeintaan tanssahtelee puoliravaavin askelin, ja sekin loppuu kun vähän ärähtää tai nykäisee narusta.
Ratsastaessa Ike on oikein klassinen täyiverinen. Toisinaan ori käy vähän tai vähän enemmän ylikierroksilla jolloin saa käyttää aikaa siihen, että orin saa rentoutumaan sekä kuuntelemaan. Osaavan ratsastajan käsissä Ike taipuu oikeastaan lajiin kuin lajiin, koulukiemuroista estekentille.
Koulukiemurat sujuvat vaativaan B:hen asti. Laukkatehtävät vaativat Ikeltä eniten työstämistä ja keskittymistä, niistä kun tulee herkästi läpijuostuja jos oria ei ole saatu herkistettyä ja keskittymään treeniin. Raviliikkeet sujuvat täysiveriseltä yleensä hyvin, ja vaikka laukka onkin Iken näyttävin ja vahvin askellaji herra suorittaa yleensä raviliikkeet parhaalla menestyksellä. Ori vaatii koulutreenissä enemmän aikaa ja työstämistä kuin esteillä, mutta vaivannäkö kannattaa, Ike on loistava kouluratsu ja etenkin orin lisätyt askellajit aiheuttavat ihastusta.
Esteillä Ike on hyvin innostunutta, ja siltä onkin parempi laukkuuttaa ylimääräinen virta pois verryttelyjen aikana, ettei ratatreenistä tule läpijuostua kaahausepisodia. Täysiverisellä on hyvä hyppytyyli, mutta jos Ike ei keskity kunnolla se unohtaa nostaa jalkojaan tarpeeksi ja ottaa helposti puomeja alas. Rohkeana, selväpäisenä hevosena Ike ei kyttää, kieltele tai juokse esteiden ohi. Lyhyesti sanottuna ori toimii tilanteessa kuin tilanteessa, kunhan sen saa keskittymään ja ylijäämäenergiat joko pois tai kanavoitua johonkin muuhun kuin pää pystyssä juoksemiseen.
Vaikka ori onkin totuttunut kuljettamiseen sekä kisapaikalla pällistelyyn, tulee se etenkin koulukisoissa verrytellä huolellisesti ennen suoritusta, jotta orin ajatukset saisi pysymään kouluradalla esimerkiksi laukkaradan sijaan. Ike on mutkaton kaveri varustaa ja talutella käsihevosalueella, vaikka ori saattaakin huudella tammojen perään se ei lähde pörhistelemään.
Ike vaatii pitkän, huolellisen verryttelyn ja paljon keskittymistä vaativia harjoituksia, tai pahimmillaan suoritus on kuin laukkaradalta napattu, ellei täysiverisen ajatuksia ole saatu siihen varsinaiseen suoritukseen. Esteradoilla Ike toki hyppää, laukasta vain katoaa säätelyvara ja ohjaus on vähän mitä sattuu, kouluradoista taas ei tule mitään ellei herran ajatus ole oikeasti mukana.
Kun Ike keskittyy se on se täydellinen, näyttävä herrasmies joka hurmaa tuomarit ja aiheuttaa kateutta kanssakilpailijoissa. Ori on todella lahjakas ja osaava tapaus, jonka kanssa voi käydä napsimassa ruusukkeet kotiin - kunhan sekä hevonen, että ratsastaja keskittyvät suoritettavaan rataan eivätkä maisemamatkailuun.
SUKUTAULU
|
i. Ink Me Golden EVM xx, 165cm, rtkrj e. Damn Scarlett EVM xx, 161cm, m |
ii. Golden Highlights EVM xx, 167cm, vkk ie. Ink Me Colours EVM xx, 164cm, rtkrj ei. Damn Route Sixtysix EVM xx, 163cm, m ee. Damn Angelique EVM xx, 162cm, rn |
iii. Freeline
EVM xx, 170cm, m iie. Golden Daylight EVM xx, 164cm, vkk iei. Colourbox EVM xx, 162, rnkrj iee. Inked in Pink EVM xx, 162cm, rt eii. Rollin' California EVM xx, 164cm, rtkm eie. Damn Pocketrocket EVM xx, 158cm, m eei. Damn Ambassador EVM xx, 162cm, rn eee. Damn Queenie EVM xx, 165cm, rt |
|
Isä Ink Me Golden on rautiaankirjava frame overo 165cm korkea täysveriherrasmies, luonteeltaan ja suorituskyvyltään täysi kymppi eikä oikein kukaan ole koskaan löytänyt siitä pahaa sanottavaa. Ori on toiminut koko elämänsä lähinnä estepainotteisena ratsuna hypäten menestyksekkäästi 140cm radoilla sijoituksia enemmän kuin tarpeeksi todistaakseen estehevosen kykynsä. Yhteistyöhaluinen, kuuliainen ja ystävällinen luonne saattavat aika ajoin peittyä orimaisuuksien alle, Ink Me Golden kun kuitenkin on melkoinen naistenmies ja hurmuriluonne, mutta testosteronintäyteistä kusipäätä siitä ei saa tekemälläkään.
Kisattuaan menestyksekkäästi ori jäi siitoshevosen uralle ennen eläköitymistään. Ink Me Goldenilla on yhteensä kaksitoista varsaa ja se on periyttänyt erinomaisesti hyppyään, luonnettaan sekä kirjavaa väriään, joka löytyy peräti kymmeneltä orin varsalta. Tällä hetkellä Ink Me Golden viettää leppoisia eläkepäiviä Yhdysvalloissa Renossa. ii. Golden Highlights on oikea sydäntenmurskaaja. Suurikokoinen (167cm) voikko ori on kultahevonen sanan jokaisessa merkityksessä, se ihastuttaa jo pelkällä ulkonäöllään hohdellessaan kiiltäväkarvaisena kultaorina. Myöskään rakenteessa ei ole Golden Highlightsillä sen kummempaa sanottavaa ja lopustakin vaietaan kohteliaasti. Tämä unelmahevonen kilpaili koko kisauransa esteratsastuksen parissa 120-130cm radoilla ja menestyikin niillä erinomaisesti, voikko täysveriori oli estepiireissä varsin tunnettu myös suoritustensa vuoksi. Ori on vikkeläkinttuinen, hyvätapainen joskin taipuvainen kuumumaan ja pörhistelemään hieman liikaakin tammoille. Golden Highlights oli periyttäjänä ykköslaatua. Kisauransa jälkeen jalostukseen siirtynyt ori on saanut kolmisenkymmentä varsaa, joista vähän vajaa kymmenen puoliverisiä. Golden Highlights periytti vahvasti hyvää luonnettaan, vikkeliä koipiaan sekä hypää hyppytyyliään. Rakenteen periyttäjänä se oli vaisu, mutta sitä paikattiin tammoilla. Nyttemmin Golden Highlights elelee eläkehevosena synnyinkodissaan. iii. Freeline oli harvinaisen kookas (170cm) ja massakas hevonen, joka oli vaikuttava näky upean ryhtinsä vuoksi. Jos rakenne ei ollutkaan aivan ideaali täysiveriselle todelliset rakenneviat sentään puuttuivat, enemmänkin hevonen olisi kaivannut kevyempää ja jalompaa olemusta. Freeline kisasi 110-120cm esteradoilla kohtalaisella menestyksellä, kotiradoilla hypättiin jopa 140cm ratoja. Vaikka orilla olikin hyppykapasiteettia sen tekninen osaaminen ei riittänyt kovin suurille esteradoille. Luonteeltaan orinroikale oli kuumumiseen taipuvainen, hivenen stressiherkkä sähköjänis joka ei pysynyt hetkeäkään paikoillaan. Freeline on jättänyt pääasiassa puoliverivarsoja, niitäkin vain parikymmentä. Ori alkaa olla harvinainen nimi etenkin täysiveristen sukutaulussa pienen jälkeläismääränsä vuoksi. Vaikka Freeline jäi vähälle käytölle se ei missään nimessä ollut huono periyttäjä; Freelinen varsat ovat järjestään hyviä hyppääjiä, jotka kuumuvasta luonteestaan huolimatta pysyvät lapasessa eivätkä ole millään tavalla luonnevikaisia. Freeline lopetettiin 19-vuotiaana orin vatsahaavavaivojen vuoksi. iie. Golden Daylight oli kaunis kuin karamelli, oikeasti hyvärakenteinen ja -liikkeinen tamma, joka teki uraa vähän joka lajissa. Tamma teki hyviä tuloksia he B-A -tason koulukisoissa vaikkei sijoittunutkaan läheskään joka kerta. Päätyönsä tamma teki 120-130cm rataesteillä, sen laukka sopi sinne paljon kouluratoja paremmin ja Golden Daylightin hyppytekniikka oli parempi kuin kouluosaaminen. Tamma oli tasaisen rauhallinen ja ystävällinen käsitellä, ratsastettaessa se saattoi kuumua ja oli huomattavasti lähempänä klassista täysiveristä kuin mitä tarhassaan löntystellessään. Kaikki Golden Daylightin kuusi varsaa ovat päässeet näyttämään osaamistaan kilparadoilla, pääasiassa estekentillä. Golden Daylightin varsoja näkee kuitenkin myös kenttä- ja kouluradoilla, eikä lainkaan huonoin tuloksin. Täysiveritamma periytti hyviä jalka-asentoja ja kestävää luustoaan sekä hyviä liikkeitään, etenkin laukkaansa. Tamma lopetettiin 23-vuotiaana, sen haluttiin saavan arvokas loppu ilman raihnaiseksi menoa. ie. Ink Me Colours, rautiaankirjava, 164cm korkea hyvin hillitysti frame overo –kuvioitu tamma on hyvin epätäysverimäisesti jopa lammasmaiseksi luokiteltava luonne, josta ei turhaa kuumuvuutta tai säpäkkyyttä löytynyt edes kilparadalla. Herkkä ratsu Ink Me Colours kyllä on, sitä ei kiistä kukaan, mutta tammalta on vain aina puuttunut se kipinä. Tarvittiin sitä sitten tahi ei, mutta on tamma oikein hyvin pärjännyt ilmankin. 140cm radoilla hypännyt tamma ei räväyttänyt sijoitustilastojaan korkeuksiin, mutta se sijoittui tasaisesti ja hyvin, paljolti ratsastajansa ansiosta. Ink Me Coloursilla ei itsellään yksinkertaisesti ollut lainkaan voitontahtoa. Ink Me Colours ei enää kisaa laisinkaan vaan vaikuttaa jalostuspuolella. Tammalla on tähän mennessä kaksi trakehnerjälkeläistä ja neljä täysverijälkeläistä ja sen eläkkeelle siirtämistä valmistellaan jo. Ink Me Colours on periyttänyt hyvin tasaista luonnettaan ja säpäkämmän orin kanssa siitä on saatu täydellisiä kilparatsuja, herkkiä, säpäköitä, mutta sopivan rauhallisia, jotta eivät lähde käsistä. Rakennetta tamma periyttää vaisusti, väriä sen sijaan suunnilleen 50/50. iei. Colourbox, ruunikonkirjava frame overo, oli lammasmaisen lauhkea ja jopa flegmaattinen tapaus, jonka elämästä puuttui kaikki intohimo ja jännäaspekti. 162cm korkuinen ori teki tasaisen varmoja suorituksia niin he B -kouluradoilla kuin 140cm rataesteillä, mutta voitontahdon ja esiintymishalun puuttuessa orin suoritukset olivat perussiistejä, tasaisia ja yllätyksettömiä eivätkä yleensä oikeuttaneet sijoituksiin. Colourboxin ura oli tasaisen hyvä ja varma, paljon harmaampi kuin orin komea kirjava väri. Ori oli niin luonteensa, rakenteensa kuin tulostensakin puolesta "ihan hyvä" -luokkaa, tasainen ja yllätyksetön. Jalostuskäyttöön siirtyessään Colourbox sai valtavan määrän tammoja, lähinnä värinsä vuoksi. Tammasta riippuen täysiverisen jälkeläiset ovat kaikkea harrastehevosesta kilparatsuun, ori itse kun ei periyttänyt kovin vahvasti mitään. Toki osa Colourboxin jälkeläisistä muistuttaa isäänsä, mutta yleensä ori ei periyttänyt oikeastaan mitään tamman ominaisuuksien päälle, lapanen kun oli. iee. Inked in Pink, 162cm korkuinen rautias, oli 120cm esteratojen tähti. Tamma oli juuri sopivan herkkä ja painetta keräävä ratsu ilman, että lähti lapasesta, ja hyvänä, varmana hyppääjänä Inked in Pink ei juuri esteitä koluuttanut. Täysiverinen kilpaili vuosikaudet kansainvälisillä estekentillä ratsastajansa kanssa keräten mainettana varmana suorittajana. Inked in Pinkiä arvostetaan hyvänä suoritushevosena, vaikka tamma ei läheskään aina voittanut tai sijoittunut. Kotioloissa herkkä tamma kiukutteli ja osoitti mieltään vaatien kuninkaallisen kohtelua, mutta tutut ihmiset saivat nauttia kiukkuisen kuoren alla piilevästä lempeydestä. Inked in Pink olikin oikea haliponi, joka rakasti huomiota ja herkkuja. Tiinehtymisongelmien vuoksi tamma teki vain kaksi varsaa. Inked in Pink periytti vahvasti hyvää hyppytyyliä ja varman suoritushevosen elkeitä. |
Emä Damn Scarlett, 161cm korkea musta läsipäinen tamma on pitkän linjan kasvatustyötä, se on jo viidennen polven Damn-kasvatti. Kapasiteettia tammalta löytyy vaikka muille jakaa ja tällä hetkellä se kisaakin esteitä tasolla 120cm. Menestys on kuitenkin melko vaihtelevaa, sillä Damn Scarlett on tammamaisella omapäisyydellä ja täysverimäisellä kuumuvuudella varustettu hevonen. Sijoituksia on kuitenkin kertynyt jo ihan mukavasti siinä missä niitä floppejakin, joten huono hevonen Damn Scarlett ei missään nimessä ole. Se kuitenkin vaatii käsittelijöiltään paljon kaahailemalla ja kiukuttelemalla, mikäli jokin ei sille kelpaa.
Periyttäjänkyvyistä ei ole vielä tietoa, mitä tulee Damn Scarletiin. Sen suku on ollut hyvää linjaa kautta rantain, mutta koska tammalla itsellään on vasta yksi jälkeläinen mitään varmaa ei voida sanoa. Hyvältä kuitenkin näyttää, sillä hyväluontoinen ja kapasiteetikas Damn Inkspot antaa ymmärtää, ettei tamma ainakaan hirviövarsoja tee. ei. Damn Route Sixtysix oli musta 163cm korkea sukkajalka, joka hurmasi etenkin tammanomistajat ja tulevat varsanostajat minne vain kulkikin. Hyvärakenteisessa orissa ei oikeastaan ollut mitään sen isompaa moitittavaa, pikkuisia juttuja jalka-asennoissa sun muussa, mitkä jätettiin kohteliaasti huomioimatta. Damn Route Sixtysix kilpaili esteratsastuksessa 130cm radoilla menestyksekkäästi, eikä viihtynyt radoilla kuin muutaman vuoden todistettuaan vedenpitävästi, ettei menestys ollut tuurista tai sattumasta kiinni. Ori oli luonteeltaan vauhdikas ja meneväinen, sen pitelemiseen tarvittiin voimaa ja taitoa, jotta meno ei mennyt pelkäksi kaahailuksi, mikä olikin sen ainoa vika ratsastettavuudessa. Damn Route Sixtysix on vaikuttanut useassa eri jalostuksessa. Estehevosille käytetty ori on saanut sekä täysverijälkeläisiä, että saksalaisia puoliverisiä – holsteinit etunenässä – kuin myös ratsuponivarsoja. Kaikille ori periytti hyvää rakennettaan ja hyppykykyään, luontoaan unohtamatta sillä Damn Route Sixtysix oli kokonaisvaltainen periyttäjä. Ori jouduttiin lopettamaan 20-vuotiaana sen saatua hevosinfluenssan ja jälkitautina kohtalokkaamman keuhkokuumeen. eii. Rollin' Californian vanhemmat olivat entisiä risuestelaukkureita, jotka siirtyivät este- ja kenttäratsastuksen pariin. 164cm korkea rautiaankimo Rollin' California ei koskaan koettanutkaan laukkauraa, vaan aloitti suoraan este- ja kenttäradoilta kisaten kuitenkin pääasiassa esteitä. Orin hyppytyylissä ei ollut kehumista, jalka-asennoissa oli sanomista ja herkästi kuumuva täysiverinen oli hankala ratsu ja hoidokki. Oikean ratsastajan löydyttyä ori kuitenkin pärjäsi 120-130cm esteradoilla loistavasti, 140cm radoilta tuli vain hajasijoituksia. Rollin' Californian ura alkoi epätasaisena sohimisena, mutta nykyisellään ori muistetaan sen myöhemmästä urasta; tasaisista suorituksista ja hyvistä nollaradoista, jotka aika usein oikeuttivat paikan kunniakierrokselta. Kuumuva, itsepäinen ori oli herkästi räiskähtelevä ja hivenen stressiherkkä (etenkin pitkien kuljetusten takia hevonen stressasi herkästi) persoona, jonka kanssa rutiinit ja kuri olivat kaiken A ja O. Rollin' Californialla on useita täysi- ja puoliverijälkeläisiä sekä jokunen ratsuponivarsa, joista menestyneimmät ovat estepainotteisia täysiverioreja. Ori periytti hyppykapasiteettiaan ja ikävä kyllä myös jalka-asentojaan, ja osa sen jälkeläisistä on taipuvaisia stressaamiseen. Olikin hyvin paljon tammasta kiinni, tuliko Rollin' Californian varsasta kilparatsua vai ei. Ori lopetettiin 19-vuotiaana pahaksi äityneen vatsahaavan vuoksi. eie. Damn Pocketrocket, 158cm korkuinen musta täysiveritamma, oli nimensä mukainen taskuraketti. Tamma oli kohtalaisen säyseä hoidokki, vaikka vaatikin arvolleen sopivaa kohtelua, ratsuna taas suorastaan överikliseisen tumma ja tulinen täysiverinen jonka pidätteleminen kävi käsitreenistä. Damn Pocketrocket oli hyvin sopusuhtainen, elegantti ja kaunis tamma eivätkä rakennetuomaritkaan löytäneet tammasta pahaa sanottavaa - Damn Pocketrocket on KTK-I -palkittu kaunokainen. Rakenteensa lisäksi tamma sai kiitosta hyppytyylistään ja kyvystään tehdä ponimaisen tiukkoja kurveja esteradoilla. 110-120cm esteradoilla uransa tehnyt Damn Pocketrocket kisasi vain pari kautta kahmien voittoja ja sijoituksia sellaista tahtia, että jäi väistämättä kaikkien esteratsastusta seuraavien mieleen. Kotosalla tammalla hypättiin parhaillaan 170cm esteitä, tosin vain yksittäisenä. Damn Pocketrocketia käytettiin jalostukseen säästeliäästi, ja sen sulhaset valittiin erittäin tarkalla seulalla. Tamman kaikki neljä jälkeläistä - kolme oria ja yksi tamma - ovat hyvärakenteisia, menestyksekkäitä esteratsuja, mikä on osoittanut Damn Pocketrocketin olevan paitsi loistava kilpahevonen myös mahtava periyttäjä. Teräsmuori on nykyään 35-vuotias ja mennä porskuttaa edelleen kotitallinsa tammalauman ehdottomana pomona. ee. Damn Angelique, vaaleanruunikko piirtopäinen tamma (162cm) on kelpo kilpahevonen, mutta luonteellaan tai rakenteellaan se ei juuri pääse hurraamaan. 120cm radoilla kilpaillut tamma on luonteeltaan Tamma pahimmasta päästä, sille ei tunnu kelpaavan mikään ja mieli muuttuu jatkuvasti. Sen vuoksi kilpaurakin oli varsin epätasainen, jos Damn Angelique oli hyvällä tuulella hypätessään se teki nappisuorituksia, pahalla päällä ollessaan se sen sijaan ei hypännyt ollenkaan. Ratsastajan vaihto, kuolainten, suitsien tai satulan vaihto ei auttanut millään tavalla. Rakenteessa ei ollut mitään sen kummempia yksittäisiä vikoja, jotka olisivat tehneet Damn Angeliquesta ruman. Siitäkin huolimatta tamman tapauksessa yleisin lausahdus siitä oli ”ruma kuin synti.” Onneksi Damn Angelique ei kuitenkaan rakennettaan periytä juuri ollenkaan, mutta silti sille piti valita ehdottomasti vain hyvärakenteisia oreja, ei lainkaan ”no ehkä tuo kelpaa” –luokkaa. Tamma periytti paljon vahvemmin tammamaista luonnettaan sekä hyvää hyppykapasiteettiaan. Damn Angelique sai jalostusuransa aikana kaksi tammavarsaa ja neljä orivarsaa, jotka menivät kaupaksi huomattavasti paremmin tammamaisuuden puuttuessa. Nykyisellään Damn Angelique viettää eläkepäiviä kiusaamalla omistajiaan. eei. Damn Ambassador oli komea piirtopäinen ruunikko, joka aloitti uransa risuesteillä mutta siirtyi kenttä- ja estekäyttöön tehtyään vain keskinkertaista jälkeä radoilla. 162cm korkuinen ori oli rakenteeltaan hivenen eriparinen ja epäsopusuhtainen, mutta hyvällä ryhdillään ja hienoilla liikkeillään se kompensoi vähän typerältä ja jopa rumalta näyttävää ulkokuortaan. Damn Ambassador oli välinpitämätön ja etäinen hevonen, jota ei seura kiinnostanut vähimmässäkään määrin. Ratsastettaessa ori sentään osoitti luonnetta, hevonen kuumui esteillä ja omasi valtavasti voitontahtoa. Tästä huolimatta ori ei tehnyt kuin perustasaista jälkeä jääden sijoittuneiden listan häntäpäähän tai tipahtaen niiltä juuri ja juuri pois. Jalostuskäytössä ori menestyi huomattavasti paremmin, ja onkin sääli, ettei se ulkonäkönsä vuoksi saanut suurempaa mielenkiintoa osakseen tammanomistajilta. Damn Ambassador periytti hyviä liikkeitään ja hyppykapasiteettia - ori hyppäsi parhaimmillaan 140cm ratoja -, luonnettaan tai rakennettaan täysiverinen ei periyttänyt. Ori lopetettiin 24-vuotiaana sen jalkojen alkaessa reistata. eee. Damn Queenie, rautias 165-senttinen estetamma, oli harvinaisen itsepäinen ja lyhytpinnainen hevonen, joka teki tasan miten tykkäsi eikä omannut tippaakaan nöyryyttä tai miellyttämisenhalua. Täysiveritamman ura oli valitettavan epätasainen, sillä vaikka se oli lahjakas hyppääjä ja varmajalkainen, rohkea ratsu ratsastettavuudesta ei oikein voinut puhua. Damn Queenien onnistui kymmenvuotiaana tehdä tasainen kilpakausi (pajon sijoituksia ja vielä enemmän nollaratoja), jolloin todettiin ettei tammasta tulisi kisapeliä ja kiukkupersekuningatar jätettiin siitoskäyttöön. Vaikka kisaura olikin epätasainen niin tamman jalostusura oli paljon tasaisempi. Hyvin onnistuneiden orivalintojen vuoksi Damn Queenien hyvä rakenne ja hyppykapasiteetti 120cm ja korkeammille radoille siirtyivät eteenpäin, ikävä kyllä myös luonne kulki käsi kädessä näiden hyvien ominaisuuksien takia. Damn Queenie teki viisi täysiverivarsaa, joita on ylistetty hyppylahjojen ja -tekniikan osalta ja kirottu luonnetta. Tamman ollessa 22-vuotias se potki jalkansa pilalle karsinassaan ja jouduttiin lopettamaan. |
JÄLKELÄISET
02.11.2013 xx-o. Inkblot SWA (e. Daisy Apricot) om. VRL-00727
31.10.2013 swb-t. Black Ink Coffee Coast (e. Indian Chocolate Cappuccino) om. VRL-05175
02.08.2013 xx-o. Spotted Illusion (e. Illusion and Dream) om. VRL-11325
01.08.2013 xx-t. Moulin Rouge (e. la Rue des Moulins) om. VRL-12701
10.07.2013 xx-o. Darn Inkfoul (e. la Rue des Moulins) om. VRL-06046
01.05.2013 rp-t. Damned Sassy Inkfish DHF (e. Lost River Sallie) om. VRL-08085
16.02.2013 rp-o. Lumivuon Ingólemo (e. Petronella DNK) om. VRL-00064
08.01.2013 xx-o. Inkscape Ring (e. Mindanao) om. VRL-02066
31.10.2013 swb-t. Black Ink Coffee Coast (e. Indian Chocolate Cappuccino) om. VRL-05175
02.08.2013 xx-o. Spotted Illusion (e. Illusion and Dream) om. VRL-11325
01.08.2013 xx-t. Moulin Rouge (e. la Rue des Moulins) om. VRL-12701
10.07.2013 xx-o. Darn Inkfoul (e. la Rue des Moulins) om. VRL-06046
01.05.2013 rp-t. Damned Sassy Inkfish DHF (e. Lost River Sallie) om. VRL-08085
16.02.2013 rp-o. Lumivuon Ingólemo (e. Petronella DNK) om. VRL-00064
08.01.2013 xx-o. Inkscape Ring (e. Mindanao) om. VRL-02066
» Kilpailukalenteri «
|
-- NJ
17.05.2013 -- VSN 27.10.2013 03.10.2013 30.09.2013 27.08.2013 20.08.2013 15.06.2013 26.04.2013 24.04.2013 -- MSY 20.10.2013 29.09.2013 29.08.2013 25.08.2013 17.08.2013 01.07.2013 30.06.2013 31.05.2013 30.04.2013 30.04.2013 -- villit 09.11.2013 11.09.2013 31.08.2013 03.08.2013 31.07.2013 31.05.2013 30.04.2013 01.04.2013 |
Hevosorit Muut hevosorit Hevosoriit Hevosoriit Muut hevoset Brittiläiset hevosrodut Hevosorit Muut hevosorit Valokuvalliset hevosorit Hevosorit Orit Hevosoriit, rakenne, valokuva Täysiveriset [rakennekuvat] Muut hevoset Muut hevoset ja ponit rakennekuvilla Täysiveriset Englantilaiset täysiveriset Muut hevoset, orit ja tammat Hevosoriit ja -tammat rakennekuvilla Muut hevosrodut Englantilainen täysiverinen Hevoset Hevoset yli 148cm Hevoset Keskisuuret hevoset Hevoset Muut hevoset |
LKV5, KUMA, JS 02/12 RCH (38,5p.) 07/12 (34p.) 05/12 (37p.) 07/12 (36,5p.) 03/07 (35,5p.) 06/15 (38p.) 07/12 (34p.) 06/12 (35,5p.) SIN, SIN2 PUN, PUN1, BIS2 PUN PUN, PUN1, R-BIS2 PUN SIN, SIN1, BIS5 PUN, PUN1, kunniamaininta PUN, PUN1 SIN, SIN2 SIN, SIN1 03/10, näyttelyn räväkkäin 01/02, BIC3 jaettu LKV3 03/08 jaettu LKV2 LKV1 LKV1 1/7 |
(tuom. Peppi S.) (tuom. Sirpa) (tuom. Cannabia) (tuom. Peppi S.) (tuom. Christa W.) (tuom. Christa W.) (tuom. Niina M.) (tuom. Niina) (tuom. Christa W.) (tuom. Liina) (tuom. Liina, BIS Liina) (tuom. Frida) (tuom. Miia, BIS Milja) (tuom. Hydro) (tuom. Pierre, BIS Pierre) (tuom. Jannica) (tuom. Jannica) (tuom. Biffe) (tuom. Nintsu) (tuom. Hydro) (tuom. Heppa) (tuom. Jannica) (tuom. Destiny) (tuom. Jannica) (tuom. Jannica) (tuom. Jannica) (tuom. Sonja) |
KRJ Sijoituksia 147 joista voittoja 25
|
31.10.2013
29.07.2013 28.07.2013 27.07.2013 27.07.2013 26.07.2013 25.07.2013 25.07.2013 23.07.2013 23.07.2013 22.07.2013 21.07.2013 21.07.2013 20.07.2013 20.07.2013 19.07.2013 19.07.2013 18.07.2013 17.07.2013 17.07.2013 16.07.2013 16.07.2013 12.07.2013 12.07.2013 12.07.2013 11.07.2013 09.07.2013 08.07.2013 07.07.2013 07.07.2013 06.07.2013 22.06.2013 19.06.2013 18.06.2013 18.06.2013 16.06.2013 15.06.2013 14.06.2013 13.06.2013 12.06.2013 12.06.2013 11.06.2013 11.06.2013 10.06.2013 31.05.2013 30.05.2013 30.05.2013 29.05.2013 28.05.2013 26.05.2013 26.05.2013 25.05.2013 25.05.2013 25.05.2013 24.05.2013 24.05.2013 24.05.2013 22.05.2013 21.05.2013 21.05.2013 20.05.2013 20.05.2013 19.05.2013 18.05.2013 17.05.2013 16.05.2013 15.05.2013 15.05.2013 14.05.2013 14.05.2013 13.05.2013 13.05.2013 13.05.2013 |
KRJ Cup
Oldfinion Dressage Susiraja Susiraja Oldfinion Dressage Marike Yt Hummingbird Oldfinion Dressage Oldfinion Dressage Juksula Oldfinion Dressage Oldfinion Dressage Kilpailukeskus Stewart Fiktio Riiviöt Susiraja Kilpailukeskus Stewart Fiktio Kilpailukeskus Stewart Oldfinion Dressage Mewian Welsh Mewian Welsh Kilpailukeskus Stewart Oldfinion Dressage Mewian Welsh Oldfinion Dressage Susiraja Susiraja Susiraja Moana part breds Moana part breds Takkuinen Fiktio Takkuinen Takkuinen Bairdon Takkuinen Riiviöt Fiktio Fiktio Bairdon Riiviöt Fiktio Fiktio Tahti Tahti Rhonwen Rhonwen Fiktio Fiktio Tahti Tahti Rhonwen Rhonwen Tahti Fiktio Fiktio Rhonwen Rhonwen Huvitus Huvitus Rhonwen Rhonwen Huvitus Huvitus Oldfinion Dressage Gestüt Silbereiche YtHummingbird Huvitus Oldfinion Dressage Oldfinion Dressage Taavilan Sht Yt Hummingbird |
va B
va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B he A va B va B va B va B va B he A he A he A va B va B he A va B va B va B va B va B he A va B va B he A he A va B va B va B va B he A he A va B va B va B va B he A he A va B va B va B he A he A he A he A he A he A he A he A va B va B va B he A va B va B va B va B |
04/270
04/30 01/30 03/30 04/30 07/50 05/30 04/30 01/30 03/60 04/30 02/30 05/30 01/40 07/50 03/30 05/30 06/40 05/30 04/30 04/40 03/40 02/30 04/30 03/40 03/30 02/30 02/30 05/30 03/40 06/40 02/30 04/40 02/30 03/30 06/40 02/30 06/50 06/40 06/40 04/40 02/30 01/40 02/40 02/30 01/30 01/40 06/40 05/40 06/40 01/31 04/31 01/40 06/40 04/31 02/40 02/40 01/40 06/40 06/40 05/40 05/40 01/40 02/40 02/40 03/40 01/30 03/21 01/40 05/40 01/40 06/44 01/21 |
13.05.2013
13.05.2013 12.05.2013 12.05.2013 12.05.2013 12.05.2013 12.05.2013 11.05.2013 11.05.2013 11.05.2013 11.05.2013 10.05.2013 10.05.2013 10.05.2013 10.05.2013 09.05.2013 09.05.2013 09.05.2013 08.05.2013 08.05.2013 08.05.2013 08.05.2013 07.05.2013 06.05.2013 06.05.2013 05.05.2013 04.05.2013 04.05.2013 04.05.2013 03.05.2013 03.05.2013 03.05.2013 03.05.2013 03.05.2013 02.05.2013 01.05.2013 30.04.2013 29.04.2013 27.04.2013 27.04.2013 27.04.2013 26.04.2013 26.04.2013 26.04.2013 26.04.2013 25.04.2013 25.04.2013 25.04.2013 25.04.2013 25.04.2013 25.04.2013 24.04.2013 13.04.2013 23.04.2013 23.04.2013 23.04.2013 23.04.2013 21.04.2013 21.04.2013 21.04.2013 21.04.2013 20.04.2013 20.04.2013 20.04.2013 20.04.2013 19.04.2013 19.04.2013 19.04.2013 18.04.2013 17.04.2013 16.04.2013 15.04.2013 14.04.2013 10.04.2013 |
Yt Hummingbird
Akileya Akileya Rhonwen Gestüt Silbereiche Oldfinion Dressage Satulinna Satulinna Oldfinion Dressage Fiktio Huvitus Huvitus Akileya Gestüt Silbereiche Duren Rebellion Oldfinion Dressage Fiktio Taavilan Sht Gestüt Silbereiche Gestüt Silbereiche Sakasti Sakasti Hafli Duren Fiktio Fiktio Riihen ponitalli Fiktio Duren Duren Sakasti Fiktio Fiktio Fiktio Taavilan Sht Taavilan Sht Taavilan Sht Taavilan Sht Sakasti Lashraelin Talli Tahti Akileya Championtalli Takkura Takkura Taavilan Sht Riihen ponitalli Tahti Gestüt Silbereiche Kadotetut Sht Raivio KK Bailador Kadotetut Sht Tahti Tahti Gestüt Silbereiche Gestüt Silbereiche Riiviöt Sangaree Estates Suprant Månen Dansa Månen Dansa Akileya Takkuinen Takkuinen Tahti Suprant Takkuinen Takkuinen Kärmeniemi Suprant Vecno Stud Heartland |
va B
va B va B he A va B va B he A he A va B he A he A he A va B va B va B he A va B he A va B va B va B he A va B va B va B he A he A va B va B he A va B he A he A va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B va B he A he A va B va B va B kür va B kür he A va B he A he A va B va B va B he A he A va B he A va B |
03/21
01/30 05/30 03/40 05/30 04/40 02/30 04/30 05/40 04/30 04/40 04/40 01/30 03/30 07/66 01/30 05/40 05/30 04/44 03/30 04/30 04/30 02/30 04/50 02/66 01/30 01/50 07/50 01/40 02/87 07/66 01/30 04/30 02/40 06/80 03/50 03/50 05/50 03/50 03/32 02/30 05/30 05/30 05/40 03/30 02/30 05/50 01/30 03/30 01/30 05/30 04/40 06/50 05/30 05/30 05/30 05/30 02/30 02/30 02/40 06/50 02/13 03/09 01/40 04/30 04/30 01/30 05/50 04/30 05/30 03/28 04/50 02/30 03/40 |
ERJ Sijoituksia 124 joista voittoja 23
|
30.09.2013
11.09.2013 24.08.2013 22.08.2013 21.08.2013 21.08.2013 18.08.2013 17.08.2013 17.08.2013 16.08.2013 16.08.2013 16.08.2013 15.08.2013 14.08.2013 14.08.2013 13.08.2013 12.08.2013 11.08.2013 11.08.2013 10.08.2013 09.08.2013 08.08.2013 31.07.2013 30.07.2013 29.07.2013 28.07.2013 27.07.2013 27.07.2013 27.07.2013 26.07.2013 23.07.2013 22.07.2013 21.07.2013 20.07.2013 19.07.2013 17.07.2013 13.07.2013 11.07.2013 10.07.2013 09.07.2013 08.07.2013 07.07.2013 07.07.2013 04.07.2013 03.07.2013 01.07.2013 01.07.2013 01.07.2013 30.06.2013 29.06.2013 28.06.2013 27.06.2013 26.06.2013 26.06.2013 25.06.2013 24.06.2013 22.06.2013 20.06.2013 19.06.2013 19.06.2013 16.06.2013 16.06.2013 |
ERJ Cup
Power Jump 2013 Kisakeskus Rehberg Kisakeskus Rehberg Kisakeskus Rehberg Kisakeskus Rehberg Kisakeskus Rehberg Mewian Welsh Juksula Juksula Kisakeskus Rehberg Huvitutti Juksula Juksula Mewian Welsh Stall Lumos Huvitutti Muiston Sht Domenica Estate Juksula Juksula Mewian Welsh ERJ Cup Mewian Welsh Claridge Stud Claridge Stud Mewian Welsh Mewian Welsh Kilpailukeskus Stewart Demo Yozora Moana part breds Moana part breds Susiraja Mewian Welsh Kasu ponies Takkura Lumivuo Lumivuo Kisakeskus Rehberg Bellgrove Bellgrove Datteln Stud Kisakeskus Rehberg Claridge Stud Riders Demo Yozora Demo Yozora Susiraja Susiraja al Najya Aaveen Sht Riiviöt Aaveen Sht Susiraja Aaveen Sht Aaveen Sht Riiviöt Viefalt Kadotetut Sht Kadotetut Sht Riiviöt Kadotetut Sht Kadotetut Sht |
130cm
120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 130cm 130cm 120cm 120cm 130cm 130cm 130cm 120cm 120cm 120cm 130cm 130cm 130cm 130cm 130cm 130cm 130cm 130cm 120cm 130cm 120cm 120cm 120cm 120cm 130cm 130cm 130cm 120cm 120cm 120cm 130cm 120cm 130cm 120cm 130cm 120cm 120cm 120cm 130cm 130cm 120cm 130cm 120cm 130cm 130cm 120cm 120cm 120cm 130cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm |
04/143
02/16 04/30 01/30 05/30 05/30 03/30 04/50 06/60 07/60 01/30 06/40 07/60 06/60 02/50 01/40 06/40 01/33 02/34 06/60 05/60 02/50 10/130 04/30 02/40 05/40 05/30 05/30 03/30 02/30 02/40 02/40 01/19 05/30 01/30 01/30 04/50 02/50 03/34 05/30 03/30 01/30 01/34 04/24 06/50 04/50 03/22 01/22 07/50 01/40 01/26 01/40 02/18 01/40 04/40 02/26 01/18 02/30 04/30 01/26 03/30 04/30 |
16.06.2013
15.06.2013 15.06.2013 14.06.2013 13.06.2013 11.06.2013 09.06.2013 06.06.2013 29.05.2013 28.05.2013 28.05.2013 24.05.2013 23.05.2013 22.05.2013 21.05.2013 20.05.2013 20.05.2013 20.05.2013 18.05.2013 17.05.2013 17.05.2013 15.05.2013 14.05.2013 13.05.2013 13.05.2013 11.05.2013 11.05.2013 11.05.2013 11.05.2013 10.05.2013 10.05.2013 09.05.2013 09.05.2013 09.05.2013 09.05.2013 02.05.2013 01.05.2013 30.04.2013 29.04.2013 28.04.2013 27.04.2013 27.04.2013 26.04.2013 25.04.2013 25.04.2013 22.04.2013 20.04.2013 19.04.2013 19.04.2013 18.04.2013 17.04.2013 16.04.2013 16.04.2013 15.04.2013 14.04.2013 14.04.2013 13.04.2013 12.04.2013 12.04.2013 11.04.2013 11.04.2013 10.04.2013 |
Golden League
KK Bailador Susiraja Linya Stud Golden League Jukola Jukola Taavilan Sht Mulberry Ponies Tuuliharja Nonshein Mulberry Ponies Gestüt Silbereiche Taavilan Sht Jadessa Warmbloods Gestüt Silbereiche Bairdon Mintun Talli Domenica Estate Domenica Estate Satulinna Moldóttur Satulinna Susiraja Taavilan Sht Claridge Stud Takkura Cresendo Taavilan Sht Satulinna Satulinna Satulinna Taavilan Sht Takkura Akileya Hovin Sht Akileya Baidron Gestüt Silbereiche Akileya Riihen ponitalli Bairdon Vuorna Bairdon Gestüt Silbereiche Gestüt Silbereiche Kadotetut Sht Kadotetut Sht Jadessa Warmbloods Kisatalli Carbonara Kadotetut Sht Kadotetut Sht Akileya Kadotetut Sht Juksula Jindabyne Kadotetut Sht Koston Sht Taavilan Sht Taavilan Sht Kadotetut Sht Susiniemi Gård |
130cm
120cm 120cm 130cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 130cm 120cm 130cm 130cm 130cm 130cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 120cm 130cm 120cm 120cm 120cm 130cm 130cm 120cm 120cm 120cm 130cm 130cm 130cm 130cm 130cm 130cm 130cm 130cm 130cm 120cm 130cm 130cm 130cm 130cm 120cm 120cm 120cm 130cm 120cm |
05/30
01/32 01/21 05/40 02/30 02/60 02/60 04/50 03/30 01/30 04/30 05/30 04/30 02/50 05/30 02/30 04/40 04/23 02/30 01/30 02/30 01/22 05/30 02/30 06/50 03/17 03/30 03/50 05/50 04/30 03/30 04/30 05/50 05/30 04/40 03/40 03/40 02/30 03/40 03/40 04/40 04/30 04/40 03/30 05/40 04/40 03/30 05/30 04/50 05/50 03/30 02/30 07/50 04/30 03/60 03/40 01/30 05/50 02/50 01/50 04/30 04/40 |
KERJ Sijoituksia 51 joista voittoja 07
|
02.09.2013
02.09.2013 30.08.2013 26.08.2013 21.08.2013 19.08.2013 19.08.2013 16.08.2013 14.08.2013 10.08.2013 02.08.2013 01.08.2013 29.07.2013 24.07.2013 21.07.2013 20.07.2013 16.07.2013 11.07.2013 02.07.2013 24.06.2013 24.06.2013 17.06.2013 13.06.2013 12.06.2013 11.06.2013 |
CIC3
CIC3 CIC2 CIC3 CIC1 CIC1 CIC1 CIC3 CIC1 CIC2 CIC3 CIC3 CIC3 CIC3 CIC1 CIC3 CIC3 CIC3 CIC2 CIC1 CIC3 CIC3 CIC3 CIC3 CIC2 |
02/20
01/18 02/30 01/30 04/50 02/50 04/40 03/29 07/50 07/50 03/30 04/30 05/30 03/11 04/29 05/39 02/14 02/29 03/30 05/30 04/26 01/16 05/31 02/31 04/31 |
09.06.2013
05.06.2013 01.06.2013 31.05.2013 31.05.2013 30.05.2013 30.05.2013 29.05.2013 28.05.2013 27.05.2013 27.05.2013 23.05.2013 22.05.2013 22.05.2013 16.05.2013 13.05.2013 08.05.2013 06.05.2013 03.05.2013 01.05.2013 24.04.2013 24.04.2013 23.04.2013 21.04.2013 10.04.2013 09.04.2013 |
CIC1
CIC3 CIC3 CIC3 CIC3 CIC3 CIC1 CIC3 CIC2 CIC1 CIC3 CIC3 CIC1 CIC3 CIC2 CIC3 CIC3 CIC1 CIC1 CIC3 CIC2 CIC2 CIC2 CIC2 CIC3 CIC3 |
03/30
02/23 02/23 01/23 02/23 02/23 01/21 03/23 02/29 01/21 01/23 04/40 03/19 03/09 02/30 04/20 02/35 06/40 02/40 02/30 03/30 02/30 05/30 05/30 02/24 03/24 |
PÄIVÄKIRJA & VALMENNUKSET
21.12.2013, ERJ tarinakisat Jukolassa, 120cm, 07/07
"Estetolpat ja puomit olivat saaneet aivan uuden ilmeen naapurin tyttöjen avustuksella. Radalta löytyi piparminttukarkin värisiä puomeja, havuilla koristeltuja estetolppia, joulupalloja, ja olipa muurikin saanut jouluvalot koristuksekseen. Lisäksi radalle sai tulla halutessaan jouluisissa asusteissa. Kuinka hevosesi suhtautui erilaisiin härpäkkeisiin? Kieltäytyikö se edes menemästä radalle, vai olivatko tämän kaltaiset tilanteet sille tuttua kauraa? Entä oliko teillä tonttulakit päässäne, vai oliko hevonen koristeltu peräti jouluvaloilla?"
Yleensä niin kovin rautahermoinen Ike seisoi takapuoli maneesin seinää vasten ja tuijotti vilkkuvaa, jouluvaloin koristettua estettä. Vaikka kaikenlaisia esterakennelmia on orin kanssa nähty (ja ylitetty!), oli tuo jotenkin vallan pelottava. Yritin rauhoitella oria ja houkutella sitä ottamaan edes askeleen estettä kohti, mutta joka kerta valojen vilkahtaessa se säpsähti. Kun lopulta oli vuoromme aloittaa rata, olin varma ettei tuo este tulisi ylittymään. Eikä se ylittynytkään, ennen kuin vasta toisella yrityksellä. Koskaan en ole nähnyt Iken hyppäävän niin järkyttävällä ilmavaralla kuin nyt, 150cm olisi varmasti ylittynyt kuin vettä vaan! Pastellisävyistä ja kuusenoksista huolimatta loppurata meni aivan nappiin ja kehuin oriani kovasti, täytyy vain toivoa ettei kielto vie meiltä voittoa.
09.11.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Nuorukaisten kouluttelun sekä yleisten kiireitteni vuoksi Ike on saanut lomailla viimeiset pari päivää. Vaikka ori ei aina ole aivan mukana nuorten riehumisissa, se vaikuttaa tulevan hyvin toimeen uusien tulokkaiden kanssa.
Jokatapauksessa tänään päätin vihdoin järjestää myös Ikelle aikaa ja vetäistä pienet koulutreenit. Tiesin, että orilla olisi virtaa lomapäivien jälkeen, joten päätin juoksuttaa sen kunnolla ennen selkään kapuamista. Käynnissä ja ravissa ori käyttäytyi oikein mallikkaasti, mutta kun pyysin laukkaa, muuttui ori shetlanninponista täysiveriseksi - liina kireällä, takamus lensi ja jarruja ei tahtonut löytyä. Muutaman kerran olin ja kaatua naama edellä hiekkaan, kun herra olisi halunnut suurentaa ympyrää mainitsematta siitä ensin minulle liinan toisessa päässä.
Kun viimein pääsin ratsaille, oli orilla edelleen virtaa, muttei läheskään niin paljon kuin alussa. Aloitimme ihan perus käynti-ravi -siirtymisillä, mistä siirryimme käynti-laukka ja pysähdys-laukka -siirtymisiin. Aluksi Ike ei olisi millään halunnut keskittyä ja sainkin tehdä paljon töitä saadakseni orin hidastamaan laukasta takaisin raviin, saatika sitten pysähdyksiin. Tarpeeksi toistoja ja pikkuhiljaa juttu alkoi kuitenkin toimia.
Jatkoimme tekemään raviväistöjä sekä avo- ja sulkutaivutuksia ravissa. Taivutukset menivät alusta saakka hyvin molempiin suuntiin, väistöissä Ike olisi mielellään vain juossut alta pois väistämisen sijaan. Palasimme siis vielä hetkeksi siirtymisten sekä temmonvaihteluiden pariin, minkä jälkeen väistötkin alkoivat näyttää väistöiltä.
Loppuun kävimme vielä tekemässä loppuverryttelyt maastolenkillä. Huomenna tarkoituksena vetää toinen koulutreeni, toivottavasti vähemmällä energiamäärällä kuin tänään.
31.10.2013 maastoestevalmennus, valmensi Lissu T.
Kelit alkavat viiletä ja sen huomaa, onneksi maa ei ole vielä jäässä eikä haittaa maastoestetreenaamsita. Viileä tuuli ei pelottanut minua tai kentällä rataesteillä verryttelevää ratsukkoa, mori ja Ike treenasivat keskittyneesti kun orin ylijäämäenergiaa pyrittiin purkamaan mahdollisimman tehokkaasti. Verryttelyesteillä ratsukko joutui tekemään paljon suunnanvaihdoksia, askeleen lyhentämistä ja pidentämistä ja miettimään reittejä kunnolla, joten Iken pöllöilyhalut saatiin hyvin tehokkaasti pois. Ratsukon verryteltyä läksimme maastoesteradalle ja vaihdoimme samalla kuulumisia sekä kesksutelimme valmennuksen kulusta; tänään treenattaisiin ihan perusjuttuja.
Onneksemme maastoesteradalla oli muutama tukki ja banketti niin lyhyillä välimatkoilla toisistaan, että treenasimme niillä. Iken kanssa tosin ei voi puhua valmentautumisesta, ori kun on niin konkari, että enemmänkin kerroin minkä esteen hypätä missäkin järjestyksestä.
Kaksi tukkia, banketti, kolmas tukki. Ratsukko ylitti esteet tasaisen varmasti, banketille tuli turhan suure tloikat mennen ja tullen, mutta kun orin ja ratsastajan tasapaino pysyi en pidä sitä suurena virheenä. Tukeille Ike meinasi laukata turhankin lujaa, mutta mori sääteli hienosti ratsunsa laukkaa.
Treenasimme tätä neljän esteen minirataa, kunnes Iken laukka pyöri hyvätempoisena ja ilman rynnimisuhkaa, ja saimme bankettihypyt kuosiinsa. Eihän tämä vaativaa ollut, mutta hyvää harjoitusta ja pohjatyöskentelyä. Loppuverryttelyn ratsukko sai suorittaa itsenäisesti kentällä minun korjatessani rataesteitä pois tieltä.
23.10.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Saimme Mirandan kanssa viime viikolla loistoajatuksen - Nick, koulutunti, ilman satulaa! Se kuulosti hyvältä idealta silloin, mutta tänään kieltämättä vähän epäilytti... ihan vähän vaan. Mutta Dani oli sitä mieltä että siitä tulee hauskaa. Nickiä vaipui jonkinasteiseen epätoivoon ihan varalta jo näin etukäteen.
Tänä aamuna minua sitten vietiin. Nick kirjaimellisesti heitti minut Iken selkään ja nauroi, kun olin vähällä pudota alas toiselta puolelta. Ja ei, minua ei todellakaan ole luotu ratsastamaan ilman satulaa. Tarkoituksenamme oli treenata ihan vain perusjuttuja ja keskittyä enemmän ratsastajiin kuin hevosiin, mutta siihenhän se meni, että Danin kanssa ravasimme siksakkia ympäri kenttää harjasta roikkuen ja hallitsemattomasti kikattaen. Nickin teki mieli hakata päätään läheiseen koivuun.
Nick pyöritti meitä vuorotellen liinan nokassa ja motkotti istunnastamme - liian etukeno, liian takakeno, kantapäät alas ja se kyynärkulma! Jossain vaiheessa Iken ei niin tasaiseen raviin kuitenkin alkoi tottua ja jopa Nick näytti tyytyväiseltä istuntaani. Ike oli jälleen oma tyyni itsensä, eikä oikeastaan välittänyt perunasäkistä selässään.
Lopputunnista otimme vielä muutamat laukkapätkät - taisiis Dani otti, itse nössöilin. Olin jopa hieman kateellinen Danille, sillä hänen puoliveriruunansa Oliverin askeleet ovat aivan eri luokkaa Iken askeleihin verrattuna. Aikani kuitenkin parivaljakon laukkailuja katsottuani ja Nickin kettuilua kuunneltuani päätin ottaa itsekin spurtit. Kolme askelta laukkaa, horjahdus vasemmalle, takaisin ylös, jes en tipahtanut -fiilis, horjahdus oikealle ja rymisten alas. Ei ihan kuten suunnittelin, mutta Nick ainakin sai kunnon naurut.
16.10.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Hihhei, kengityspäivä! Pikkulintu kertoi että Suomessa on jo lumi maassa, mutta täällä Briteissä eletään vielä syksyä. Näinollen Ike ei saanut vielä talvikenkiä jalkoihinsa, vaan mennään vielä kuukausi tai pari ihan peruskengillä.
Olin käynyt aamulla ruokkimassa hevoset ja viskomassa ne pihalle ja palannut tyytyväisenä nukkumaan koska vapaapäivä ja nukuin onnellisena, kunnes kymmenen aikaan ovikello soi. Kipitin avaamaan ovea kaunissa Ressupyjamassani ja kukas muukaan ovella seisoi kuin hämmästyneen näköinen nuorimies, vakiokengittäjämme Nigel. Hätääntynyttä selitystä, hetki tuijotusta, pikainen vaatteiden vaihto ja Ike sisälle kengitettäväksi.
Hain pikavauhtia Iken talliin ja kiinnitin sen käytävälle. Nigel nosti etujalan ylös ja ori painoi sen alas. Uusi yritys ja sama homma. Kuulin kuina Nigel päästi syvän huokauksen nostaessaan jalkaa kolmatta kertaa. Nyt Ike kuitenkin käyttäytyi mallikkaasti ja antoi miehen ottaa vanhat kengät irti. Uusia tosin ei olisi saanut laittaa, muutaman kerran ori nyki jalkojaan niin että kenkä lensi kaaressa käytävälle, mutta joka jalkaan saatiin kuitenkin uudenkarheat kengät.
En uskaltanut enää edes ehdottaa, josko Nigel olisi kengittänyt Sarankin tänään...
22.09.2013 kouluvalmennus, valmensi reibili
mori-mori oli jo tekemässä alkuverryttelyitä itsenäisesti orinsa Iken kanssa kun itse saavuin vähän myöhässä paikalle. En ollut ennen valmentanut tätä parivaljakkoa, mutta huomasin heti alkuun, että tämän ratsukon yhteistyö sujui jo todella hyvin, eli voisimme tänään keskittyä hyvillä mielin harjoittelemaan vähän laukanvaihtoja ja keskitytään vähän myös kokoamisiin ravissa ja laukassa.
Kun alkuverkat oli tehty kerroin ensimmäisen tehtävän joka oli siis laukanvaihto askeleessa pitkillä sivuilla. Päädyt mentäisiin harjoitusravissa ja jälleen toisella pitkällä sivulla ensin muutama askel laukkaa ja sitten laukanvaihto askeleessa. Ikellä oli selvästi jotain energiapatoumia sillä se meinasi tyystin lähteä käsistä ensimmäisen laukannoston jälkeen ja teki pienet pukitkin. Hienosti kuitenkin sait orin rauhoittumaan pienillä volteilla ja pidätteillä. Pyysin kokeilemaan uudelleen ja tällä kertaa Ikekin malttoi keskittyä tekemiseen eikä kaahottamaan pitkin kenttää. Laukanvaihto ei ensimmäisellä kerralla oikein sujunut mutta toisella yrittämällä meni jo paljon paremmin. Kun tätä oli tehty jonkun aikaa pyysin hiljentämään raviin ja menemään ensin toisen pitkän sivun koottua ravia, päätyyn pääty-ympyrä harjoitusravissa ja toinen pitkä sivu kootua laukkaa. Ratsukko teki työtä käskettyä ja ori kokosi itsensä hienosti kummassakin askellajissa. Harjoittelitte tätä vähän aikaa jonka jälkeen saitte tehdä loppuverkat itsenäisesti.
27.08.2013 kouluvalmennus, valmensi Lissu T.
moria ja Ikeä on niin mukava katsoa, valmentaminen vain on vähän tylsää kun ratsukko osaa jo kaiken ja kaikki sujuu hyvin. Ori asettui ja taipui hyvin, kokosi itseään ja piti muotonsa hyvin yllä, kulki kauniin tasaisesti.. Tyyylsäää. Ilmeisesti ne klassisen täysiverisen piirteet oli läpikäyty ennen kuin saavuin paikalle vartin myöhässä.
Lähdinne hiomaan avo- ja sulkutaivutuksia. Ensin ne läpikäytiin - ongelmitta - käynnissä, sitten samat liikkeet ravissa. Ike alkoi innostua ja kerätä virtaa, ravista tuli tanssahtelevaa ja hivenen nykivää, joten mori sai tehdä hivenen reippaammasti töitä saadakseen Iken kulkemaan kunnolla, pysymään muodossa ja saamaan hyvän, elastisen ravinsa takaisin. Etenkin avotaivutuksessa täysiverinen lähti helposti keräämään painetta ja kiirehtimään, joten sitä työstettiinkin pidemmän aikaa.
Sulkutaivutus laukassa alkoikin olla oma esityksensä. Ike pysyi kyllä lapasessa, mutta oli kerännyt ravitehtävien aikana ylijäämäenergiaa eikä alkuun esittänyt mitään sulkutaivutuksen kaltaistakaan, kunhan laukkasi suurin piirtein paikallaan tie millaisella mutkalla. Suoristus, hetki laukkaa, uusi asetus ja sulkutaivutuksen ratsastaminen. Ori vaati nelisen toistoa ja sulkutaivutuksen ratsastamista ennen kuin liike onnistui, mutta kun se onnistui Ike suoritti senkin nappiin kuin mitään laukkapörinää ei olisi ollutkaan.
Oli minulla sentään jotakin tekemistä ja ohjeistamista, vaikka aika hyvin te pärjäsitte kaksinkin. Hieno ori, hyvä ratsastaja ja siistiä yhteispeliä.
20.08.2013 estevalmennus, valmensi Lissu T.
mori-morin ilmeestä näki, että hän katui pyytäneensä minut valmentajaksi, siihen malliin hän irvisteli minun ladellessani ohjeita ja korjausehdotuksia ongelmiin joiden olemassaolosta kumpikaan ei ollut tietoinen. Ystävää valmentaessa vain saattaa sortua lievään kettuiluun ja vinoiluun. Oikeasti mori ja Ike kaipasivat vain hienosäätöä, pari pelasi jo alkuverkoissa niin älyttömän hyvin yhteen ettei minulla ollut syytä naputtaa (ja naputin silti). Verryttelyesteet sujuivat rutiinilla ja hyvä kun ratsukko ei haukotellut mennessään.
Tänään vuorossa oli täysimittaisen radan treenaaminen, tavoitteeni siisti perusrata ja aivan yhtä siisti mutta nopea uusinta. Hakisimme tasaista vauhtia ja hyviä teitä, uhkarohkeat lähestymiset, liian tiukat kurvit ja tolppaa päin menevät hypyt voisi jättää muualle.
mori kehotti Ikeä turhankin reippaaseen laukkaan, vaikka puomit pysyivät paikoillaan eivätkä kurvit menneet liian tiukoiksi orin askel ei aina sopinut esteille ja ponnistuspaikka oli välillä hakusessa. Komensin ystävääni ajattelemaan, ratsastamaan oikeasti jokaisen askeleen ja pidentämään ja lyhentämään askelta jos tilanne sitä vaati. Kielsin ratsastamasta uusintaa ennen kuin olisin tyytyväinen perusradan menoon.
"Et sinä voi vain matkustaa vaikka hevonen olisi miten hyvä!" Onneksi mori uskoi kerrasta - tai sitten hän halusi päästä esittelemään orinsa vauhtia uusinnassa - ja seuraava perusrata sujuikin paremmin, laukka eteni ja oli sopivan reipasta, tahtirikkoja ei tullut ja Iken askeleetkin passasivat eikä ponnistuspaikkojen kanssa ollut enää hakemista. Puhtaan, siistin perusradan ratsastettuanne jatkoitte uusintaan ja Ike näytti mihin täysiverisen laukka riittääkään. Muutaman mutkan ratsastitte sellaista vauhtia, että minua hirvitti, mutta lähestymiset esteille sujuivat fiksutahtista laukkaa.
Muutaman hyvin sujuneen radan jälkeen tiputin estekorkeutta 130:stä vähän vajaaseen metriin. Otitte vielä muutaman hypyn pystyille joiden jälkeen saitte aloittaa itsenäisen verryttelyn, minä kun kuulemma saisin korjata esteet ihan yksinäni.
19.08.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Maanantai. Tarkoitus oli, että Nick olisi tullut pitämään minulle ja Ikelle tänään estevalmennuksen, mutta koska hän voitti eilisen kilpailunsa ja tilanne johti toiseen (=voitonjuhlat saattoi hieman venähtää), ei mies ollut tänään kovin valmennuskunnossa. Raskas työ vaatii raskaat huvit, jos niin voi sanoa.
Jokatapauksessa pidin sitten tänään itsenäiset treenit. Koska Ikellä oli eilisen vapaapäivän jäljiltä hieman turhan paljon energiaa, aloitimme pienellä, ehkä noin 50cm korkuisella pystyllä. Ihan vain, jotta ori olisi kunnolla kuulolla kun esteitä aletaan korottamaan. Ensimmäiset 20 minuuttia meni kuitenkin pitkälti siihen, että sain orin lopettamaan kaahaamisen - hiki virtasi niin hevosella kuin ratsastajalla, kun kiersimme ko kuudetta kertaa laukassa kentän ympäri. Pystystä puolestaan mentiin yli ainakin puolen metrin varalla. Kävin sitten potkaisemassa puomin alas ja aloitimme ikäänkuin alusta koko homman - paljon siirtymisiä, taivutuksia, väistöjä ja erilaisia kiemurauria eri askellajeissa. Ehkä noin tunti aloittamisen jälkeen ori alkoi olla kuulolla ja kävin nostamassa pystyn 80cm korkeudelle. Itse hevonen toimi nyt todella hyvin, pari lähestymistä tosin oli mennä hieman penkin alle oman virheeni vuoksi, mutta minkä minä mokaan, Ike korjaa.
Kun olimme treenanneet jo lähemmäs pari tuntia, kävimme loppuverkkaamassa vielä lyhyellä maastolenkillä. Takaisin tallille päästyämme ori suorastaa tippasi hikeä, joten pesin sen ennen laitumelle vientiä. Peetu ei oikein tuntunut ymmärtävän, miksei kaveri halua riehua ja laukata ympäri laidunta tämän kanssa.
08.08.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Parin viime viikon ajan meillä on ollut miesvahvistussa tallissa, kun Mirandan puoliveriruuna Oliver on ollut Iken seurana laiduntamassa ja majaillut tarvittaessa tyhjillään olevassa karsinassamme. Parivaljakko on tullut toimeen paremmin kuin hyvin ja toivon mukaan saamme Oliverin tänne jälleen ensi kesänä.
Pari viikkoa Missin ja Saran riekkumista seurattuani olen myös tullut siihen tulokseen, että Ike on varsin rautahermoinen hevonen. Tämä on käynyt ilmi niin kisapaikoilla kuin kotonakin - tammojen riehuessa ja kiljuessa kisapaikoilla Ike ottaa mielellään tirsat, tallissa ori korkeintaan antaa äänekkään varoituksen naapureilleen. Onneksi on edes joku, joka pitää tammat ruodussa.
22.06.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Siitä on taas kulunut hurjan kauan, kun viimeksi kirjoittelin Iken päiväkirja. Sekä orille että omistajalle kuuluu jokatapauksessa hirrrmuisen hyvää, KRJ:n alaisia sijoituksia on kerääntynyt tähän päivään mennessä jo huimat 107 ja ERJ:n alaisia sijoituksiakin jo 70! Vaikka päiväkirjan suhteen onkin hieman hiljaiseloa, kilpailuja ei olla unohdettu.
Käytiin eilen juhannusmaastoileen yhdessä Susirajan narrin ja Lissun kanssa. Hirveän hyvä maastoreissu, hevonen toimi todella hyvin ja seura oli kerrassaan... no, sen siitä saa kun kolme idioottia lähtee yhdessä maastoilemaan. Vauhdilta ja vaarallisilta tilanteiltakaan ei vältytty, kun kesken laukkapätkän vastaan kävelee joukko humalaisia nuoria miehiä. Tarkoitus oli hiljentää raville ennen kohtaamista, mutta kun yhdistetään täysiverinen + kilometritolkulla (lähes) suoraa metsätietä + laukka + pari kilpakumppania, niin emmepäs sitten hiljentäneetkään. Tämä vastaantullut nelikko sai ehkä illan parhaat naurut katsoessaan kuinka yritän epätoivoisesti pysäyttää oria, tuloksetta. Toivottavasti eivät saaneet kovin paljon multaa silmiinsä. Ehkä noin kilometri siinä meni, mutta lopulta alkoi orillakin puhti loppua ja jatkoimme kevyellä hölkällä vielä jonkin aikaa, ennen kuin käännyimme takaisin tallia kohti. Tallille päästyämme Ike oli aivan hikinen, joten pesin sen ennen iltaruokien antamista. Tänään olisi tarkoitus pyörittää hieman koulua kentällä, toivottavasti eilisillan vauhti ei ole jäänyt päälle.
07.05.2013 kouluvalmennus, valmensi Riella
Maneesiin asteli varsinainen virtapiikki ja sen selässä istui mori-mori, jolla oli täysi työ saada pidettyä oriin edes jotain rotia. Katselin heidän alkuverryttelyjen ajan menoa ennenkuin uskalsin tarttua ja käydä valmentamaan. Teetätin ratsukolla suht helppoja juttuja, joskin monipuolisesti jottei oripoika pääse ihan niskan päälle kikkaillessaan omiaan. Paljon voltteja, pieniä, isoja, pääty-ympyröitä, kiemurauria, kahdeksikkoa - eli siis aivan kaikkea vaan mitä maa päällänsä kantaa. Suunnittelin erilaisia tehtäviä käyttäen eo. kuvioita mukana ja joka kerta oli tottakai erilainen. Kun Ike sai tekemistä ja ratsastaja keskittyi pitämään pohkeet lähellä sekä kädet rentona, rupesi meno näyttämään jo paljon lupaavammalta. Suunnittelin aina vain "haastavampia" tehtäviä, jolloin Ike joutui oikeasti käydä keskittymään, jonka takia myös ratsastajan taakka helpottui. "Muista pitää pohkeet lähellä, äläkä könötä siellä satulassa!" neuvoin. Muistutin ratsastajalle, että on tarkkana kulmien kanssa koska orilla taitaa olla vähän taipumusta oikoa. Kun kaikki askellajit oli käyty läpi ja Ike alkoi olla todella rento, pyysin mori-moria ratsastamaan loppuravit vähän löysemmillä ohjilla koska Ike tuskin enää mitään pukkihyppyrodeota noin väsyneenä esittelee. Mukavasti teillä loppuen lopuksi meni, muista vain että orille paljon tekemistä ettei se pääse temppuilemaan.
08.04.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Noka
Jännitys kipristeli vatsan pohjassa parkkeeratessani autoa tallipihaan. Uusi talli ja hevonen pisti aina pikkaisen jännittämään, vaikka kokemusta noista nelijalkaisista on ehtinyt kertyä jo lähemmäs 20 vuoden edestä.
Pyörin pihassa hetken hieman eksyneen näköisenä ja huomasinkin pian tarhassa tutun näköisen kirjavan miehen. En kuitenkaan vielä käynyt Ikeä häiritsemässä, vaan kipaisin ensin talliin vaatteiden vaihtoon ja hyvän tovin etsittyäni löysin kaipaamani hoitotarvikkeet, jotka kannoin käytävälle valmiiksi. Ike tuli portille vastaan nimensä kuullessaan, mutta katsoi minua hieman epäluuloisen näköisenä. Silittelin orin kaulaa ja napsautin narun riimuun. Kiltisti se tuli perässä talliin, mitä nyt ehti matkalla vähän hörhötellä tammoille.
Talliin päästyämme täytyi kyllä myöntää, että Ike on makean näköinen ori! Katselin sitä hetken ja varmasti yhtä kiinteästi se tuijotti minua naamallaan sellainen ilme, että meinasinko kauankin siinä vielä pällistellä. Rapsutin sen valkeaa otsaa ja nappasin harjapakista kumisuan ja pölärin. Karvan vaihto oli parhaimmillaan, joten pyöriteltävää riitti ja jo muutaman minuutin jälkeen olisin hyvin sulattautunut orin kylkeen. Puhaltelin nenääni kohti uhkaavasti leijailevia karvoja kauemmaksi ja yritin takkiani pyyhkiä siinä samalla -tuloksetta. "Samperi tätä karvan määrää", kirosin itsekseni ja luovutin lopulta. Kavioita putsatessa Ike kokeili, kuinka tosissani olin ja totesi pian, että ihan oikeasti meinasin ne pohjat käydä lävitse. Yllättävän helppo tämä nyt silti oli hoitaessa.
Koska Ike on minulle entuudestaan aikalailla tuntematon tapaus, en lähtenyt mitään sen radikaalimpaa tekemään, vaan iskin orille suitset päähän ja lähdimme jalan kentälle kävelemään. Kevät oli jo kovaa vauhtia tulossa ja kenttä oli mukavan epätasainen kävellä. Muutaman kierroksen jälkeen totesin, että maneesi olisi ehkä sittenkin parempi vaihtoehto, joten siirryimme sinne. Tai siis minä olisin siirtynyt, mutta Ike juurtui niille jalansijoilleen maneesin ovelle ja kurkisteli ovesta sisälle. "Noni, sitten mennään!" komensin ja maiskautin perään. Ei vaikutusta. Kävelin orin kyljille ja pyöräytin ohjia kyljen suuntaan ja silloin Ike suvaitsi ottaa ne muutamat ratkaisevat askeleet maneesin puolelle. "Hieno mies!" kehaisin ja lähdimme kiertämään maneesia uraa pitkin.
Käppäiltiin maneesissa reilut puolisen tuntia ja Ike ehti siinä ajassa ihmetellä seinällä olevia peilejä ja sitä kummaa otusta, joka näkyi liikkuvan peilin "toisella puolella" ja samaten seinälle ripustetut puomit olivat ehdottomasti tutkimisen arvoisia. Kävipä se varsin tyytyväisen näköisenä piehtaroimassakin pehmeässä hiekassa ja lopuksi ravisteli itsensä perusteellisesti puhtaaksi. Siinä hiekkapilvessä ei sitten hetkeen mitään nähnytkään ja sen jälkeen olin itsekin piehtaroineen näköinen. Ei siinä kuitenkaan auttanut kuin hymyillä, kun toinen oli niin elämäänsä tyytyväisen oloinen!
31.03.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Ah, loma. Aurinko on paistanut ja lumikinokset ovat viimein alkaneet pienentyä. Ikellä on selvästi jo kevättä rinnassa, on vetänyt tarhassa välillä semmoista rallia että vesi vain lentänyt. Ja koska kuravesi kuivuu karvaan tunnetusti hienoiksi ruskeiksi länteiksi, on oria saanut harjata puhtaaksi niin, että hiki virtaa. Myös talvikarva päätti tuossa toissapäivänä että nyt hän ottaa hatkat ja tuntui että puolet hevosen karvasta varisi alas sinä yhtenä iltana. Oukaad.
Koska eilen oli koulutreenipäivä, tänään sitten vaihteeksi hypättiin. Jo heti alkulämmittelyissä kävi ilmi, että Ike käy hiiieman ylikierroksilla ja kun päästiin itse hyppäämään, ori vei ja minä vikisin. Otettiin sitten muutama(kymmentä) kierrosta laukkaa kentän ympäri, käynti-ravi -siirtymisiä sekä milloin mitäkin väistöjä ja ympyröitä, kunnes ori oli kunnolla kuulolla. Tämän jälkeen aloitettiin hyppäämiset alusta ja sujuikin paljon paremmin. Otettiin enemmänkin tekniikkatreeniä tänään, elikkäs innaria sekä maksimissaan metrin pystyä. Lähemmäs pari tuntia treenattuamme Ikelläkin alkoi viimein puhti loppua ja käytiin ottamassa maastossa loppukäynnit. Yleisesti siis ihan hyvät treenit, ensi kerralla pitää ehkä varautua orin niinsanottuun reippauteen paremmin ja vaikka juoksuttaa ennen selkäännousua.
Huomenna jälleen koulutreenipäivä, pitää varmaan ottaa jokun vaativan B:n kouluohjelma työn alle ja treenata kerrankin aivan tosissaan kisoja varten. Viimeinen lomapäivä, otetaan kaikki (ilo) irti siitä.
25.03.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Siitä on vasta kuukausi kun soitin Georgelle Yhdysvaltoihin ja tein tarjouksen komeanvärisestä täysiveriorista. Kolme viikkoa myöhemmin ori olikin jo Suomessa. Sekä hevonen että kuljetus maksoi paljon, ehkä liiankin paljon, mutta oli todellakin sen arvoista! Eikä voi väittää että meillä olisi Iken kanssa huonosti tämä yhteiselo alkanut - tänään tuli jo ensimmäinen voitto estekisoista! Ja muutamat sijoituksetkin päälle, niin esteiltä kuin koulusta. Tästä on hyvä jatkaa.
"Estetolpat ja puomit olivat saaneet aivan uuden ilmeen naapurin tyttöjen avustuksella. Radalta löytyi piparminttukarkin värisiä puomeja, havuilla koristeltuja estetolppia, joulupalloja, ja olipa muurikin saanut jouluvalot koristuksekseen. Lisäksi radalle sai tulla halutessaan jouluisissa asusteissa. Kuinka hevosesi suhtautui erilaisiin härpäkkeisiin? Kieltäytyikö se edes menemästä radalle, vai olivatko tämän kaltaiset tilanteet sille tuttua kauraa? Entä oliko teillä tonttulakit päässäne, vai oliko hevonen koristeltu peräti jouluvaloilla?"
Yleensä niin kovin rautahermoinen Ike seisoi takapuoli maneesin seinää vasten ja tuijotti vilkkuvaa, jouluvaloin koristettua estettä. Vaikka kaikenlaisia esterakennelmia on orin kanssa nähty (ja ylitetty!), oli tuo jotenkin vallan pelottava. Yritin rauhoitella oria ja houkutella sitä ottamaan edes askeleen estettä kohti, mutta joka kerta valojen vilkahtaessa se säpsähti. Kun lopulta oli vuoromme aloittaa rata, olin varma ettei tuo este tulisi ylittymään. Eikä se ylittynytkään, ennen kuin vasta toisella yrityksellä. Koskaan en ole nähnyt Iken hyppäävän niin järkyttävällä ilmavaralla kuin nyt, 150cm olisi varmasti ylittynyt kuin vettä vaan! Pastellisävyistä ja kuusenoksista huolimatta loppurata meni aivan nappiin ja kehuin oriani kovasti, täytyy vain toivoa ettei kielto vie meiltä voittoa.
09.11.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Nuorukaisten kouluttelun sekä yleisten kiireitteni vuoksi Ike on saanut lomailla viimeiset pari päivää. Vaikka ori ei aina ole aivan mukana nuorten riehumisissa, se vaikuttaa tulevan hyvin toimeen uusien tulokkaiden kanssa.
Jokatapauksessa tänään päätin vihdoin järjestää myös Ikelle aikaa ja vetäistä pienet koulutreenit. Tiesin, että orilla olisi virtaa lomapäivien jälkeen, joten päätin juoksuttaa sen kunnolla ennen selkään kapuamista. Käynnissä ja ravissa ori käyttäytyi oikein mallikkaasti, mutta kun pyysin laukkaa, muuttui ori shetlanninponista täysiveriseksi - liina kireällä, takamus lensi ja jarruja ei tahtonut löytyä. Muutaman kerran olin ja kaatua naama edellä hiekkaan, kun herra olisi halunnut suurentaa ympyrää mainitsematta siitä ensin minulle liinan toisessa päässä.
Kun viimein pääsin ratsaille, oli orilla edelleen virtaa, muttei läheskään niin paljon kuin alussa. Aloitimme ihan perus käynti-ravi -siirtymisillä, mistä siirryimme käynti-laukka ja pysähdys-laukka -siirtymisiin. Aluksi Ike ei olisi millään halunnut keskittyä ja sainkin tehdä paljon töitä saadakseni orin hidastamaan laukasta takaisin raviin, saatika sitten pysähdyksiin. Tarpeeksi toistoja ja pikkuhiljaa juttu alkoi kuitenkin toimia.
Jatkoimme tekemään raviväistöjä sekä avo- ja sulkutaivutuksia ravissa. Taivutukset menivät alusta saakka hyvin molempiin suuntiin, väistöissä Ike olisi mielellään vain juossut alta pois väistämisen sijaan. Palasimme siis vielä hetkeksi siirtymisten sekä temmonvaihteluiden pariin, minkä jälkeen väistötkin alkoivat näyttää väistöiltä.
Loppuun kävimme vielä tekemässä loppuverryttelyt maastolenkillä. Huomenna tarkoituksena vetää toinen koulutreeni, toivottavasti vähemmällä energiamäärällä kuin tänään.
31.10.2013 maastoestevalmennus, valmensi Lissu T.
Kelit alkavat viiletä ja sen huomaa, onneksi maa ei ole vielä jäässä eikä haittaa maastoestetreenaamsita. Viileä tuuli ei pelottanut minua tai kentällä rataesteillä verryttelevää ratsukkoa, mori ja Ike treenasivat keskittyneesti kun orin ylijäämäenergiaa pyrittiin purkamaan mahdollisimman tehokkaasti. Verryttelyesteillä ratsukko joutui tekemään paljon suunnanvaihdoksia, askeleen lyhentämistä ja pidentämistä ja miettimään reittejä kunnolla, joten Iken pöllöilyhalut saatiin hyvin tehokkaasti pois. Ratsukon verryteltyä läksimme maastoesteradalle ja vaihdoimme samalla kuulumisia sekä kesksutelimme valmennuksen kulusta; tänään treenattaisiin ihan perusjuttuja.
Onneksemme maastoesteradalla oli muutama tukki ja banketti niin lyhyillä välimatkoilla toisistaan, että treenasimme niillä. Iken kanssa tosin ei voi puhua valmentautumisesta, ori kun on niin konkari, että enemmänkin kerroin minkä esteen hypätä missäkin järjestyksestä.
Kaksi tukkia, banketti, kolmas tukki. Ratsukko ylitti esteet tasaisen varmasti, banketille tuli turhan suure tloikat mennen ja tullen, mutta kun orin ja ratsastajan tasapaino pysyi en pidä sitä suurena virheenä. Tukeille Ike meinasi laukata turhankin lujaa, mutta mori sääteli hienosti ratsunsa laukkaa.
Treenasimme tätä neljän esteen minirataa, kunnes Iken laukka pyöri hyvätempoisena ja ilman rynnimisuhkaa, ja saimme bankettihypyt kuosiinsa. Eihän tämä vaativaa ollut, mutta hyvää harjoitusta ja pohjatyöskentelyä. Loppuverryttelyn ratsukko sai suorittaa itsenäisesti kentällä minun korjatessani rataesteitä pois tieltä.
23.10.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Saimme Mirandan kanssa viime viikolla loistoajatuksen - Nick, koulutunti, ilman satulaa! Se kuulosti hyvältä idealta silloin, mutta tänään kieltämättä vähän epäilytti... ihan vähän vaan. Mutta Dani oli sitä mieltä että siitä tulee hauskaa. Nickiä vaipui jonkinasteiseen epätoivoon ihan varalta jo näin etukäteen.
Tänä aamuna minua sitten vietiin. Nick kirjaimellisesti heitti minut Iken selkään ja nauroi, kun olin vähällä pudota alas toiselta puolelta. Ja ei, minua ei todellakaan ole luotu ratsastamaan ilman satulaa. Tarkoituksenamme oli treenata ihan vain perusjuttuja ja keskittyä enemmän ratsastajiin kuin hevosiin, mutta siihenhän se meni, että Danin kanssa ravasimme siksakkia ympäri kenttää harjasta roikkuen ja hallitsemattomasti kikattaen. Nickin teki mieli hakata päätään läheiseen koivuun.
Nick pyöritti meitä vuorotellen liinan nokassa ja motkotti istunnastamme - liian etukeno, liian takakeno, kantapäät alas ja se kyynärkulma! Jossain vaiheessa Iken ei niin tasaiseen raviin kuitenkin alkoi tottua ja jopa Nick näytti tyytyväiseltä istuntaani. Ike oli jälleen oma tyyni itsensä, eikä oikeastaan välittänyt perunasäkistä selässään.
Lopputunnista otimme vielä muutamat laukkapätkät - taisiis Dani otti, itse nössöilin. Olin jopa hieman kateellinen Danille, sillä hänen puoliveriruunansa Oliverin askeleet ovat aivan eri luokkaa Iken askeleihin verrattuna. Aikani kuitenkin parivaljakon laukkailuja katsottuani ja Nickin kettuilua kuunneltuani päätin ottaa itsekin spurtit. Kolme askelta laukkaa, horjahdus vasemmalle, takaisin ylös, jes en tipahtanut -fiilis, horjahdus oikealle ja rymisten alas. Ei ihan kuten suunnittelin, mutta Nick ainakin sai kunnon naurut.
16.10.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Hihhei, kengityspäivä! Pikkulintu kertoi että Suomessa on jo lumi maassa, mutta täällä Briteissä eletään vielä syksyä. Näinollen Ike ei saanut vielä talvikenkiä jalkoihinsa, vaan mennään vielä kuukausi tai pari ihan peruskengillä.
Olin käynyt aamulla ruokkimassa hevoset ja viskomassa ne pihalle ja palannut tyytyväisenä nukkumaan koska vapaapäivä ja nukuin onnellisena, kunnes kymmenen aikaan ovikello soi. Kipitin avaamaan ovea kaunissa Ressupyjamassani ja kukas muukaan ovella seisoi kuin hämmästyneen näköinen nuorimies, vakiokengittäjämme Nigel. Hätääntynyttä selitystä, hetki tuijotusta, pikainen vaatteiden vaihto ja Ike sisälle kengitettäväksi.
Hain pikavauhtia Iken talliin ja kiinnitin sen käytävälle. Nigel nosti etujalan ylös ja ori painoi sen alas. Uusi yritys ja sama homma. Kuulin kuina Nigel päästi syvän huokauksen nostaessaan jalkaa kolmatta kertaa. Nyt Ike kuitenkin käyttäytyi mallikkaasti ja antoi miehen ottaa vanhat kengät irti. Uusia tosin ei olisi saanut laittaa, muutaman kerran ori nyki jalkojaan niin että kenkä lensi kaaressa käytävälle, mutta joka jalkaan saatiin kuitenkin uudenkarheat kengät.
En uskaltanut enää edes ehdottaa, josko Nigel olisi kengittänyt Sarankin tänään...
22.09.2013 kouluvalmennus, valmensi reibili
mori-mori oli jo tekemässä alkuverryttelyitä itsenäisesti orinsa Iken kanssa kun itse saavuin vähän myöhässä paikalle. En ollut ennen valmentanut tätä parivaljakkoa, mutta huomasin heti alkuun, että tämän ratsukon yhteistyö sujui jo todella hyvin, eli voisimme tänään keskittyä hyvillä mielin harjoittelemaan vähän laukanvaihtoja ja keskitytään vähän myös kokoamisiin ravissa ja laukassa.
Kun alkuverkat oli tehty kerroin ensimmäisen tehtävän joka oli siis laukanvaihto askeleessa pitkillä sivuilla. Päädyt mentäisiin harjoitusravissa ja jälleen toisella pitkällä sivulla ensin muutama askel laukkaa ja sitten laukanvaihto askeleessa. Ikellä oli selvästi jotain energiapatoumia sillä se meinasi tyystin lähteä käsistä ensimmäisen laukannoston jälkeen ja teki pienet pukitkin. Hienosti kuitenkin sait orin rauhoittumaan pienillä volteilla ja pidätteillä. Pyysin kokeilemaan uudelleen ja tällä kertaa Ikekin malttoi keskittyä tekemiseen eikä kaahottamaan pitkin kenttää. Laukanvaihto ei ensimmäisellä kerralla oikein sujunut mutta toisella yrittämällä meni jo paljon paremmin. Kun tätä oli tehty jonkun aikaa pyysin hiljentämään raviin ja menemään ensin toisen pitkän sivun koottua ravia, päätyyn pääty-ympyrä harjoitusravissa ja toinen pitkä sivu kootua laukkaa. Ratsukko teki työtä käskettyä ja ori kokosi itsensä hienosti kummassakin askellajissa. Harjoittelitte tätä vähän aikaa jonka jälkeen saitte tehdä loppuverkat itsenäisesti.
27.08.2013 kouluvalmennus, valmensi Lissu T.
moria ja Ikeä on niin mukava katsoa, valmentaminen vain on vähän tylsää kun ratsukko osaa jo kaiken ja kaikki sujuu hyvin. Ori asettui ja taipui hyvin, kokosi itseään ja piti muotonsa hyvin yllä, kulki kauniin tasaisesti.. Tyyylsäää. Ilmeisesti ne klassisen täysiverisen piirteet oli läpikäyty ennen kuin saavuin paikalle vartin myöhässä.
Lähdinne hiomaan avo- ja sulkutaivutuksia. Ensin ne läpikäytiin - ongelmitta - käynnissä, sitten samat liikkeet ravissa. Ike alkoi innostua ja kerätä virtaa, ravista tuli tanssahtelevaa ja hivenen nykivää, joten mori sai tehdä hivenen reippaammasti töitä saadakseen Iken kulkemaan kunnolla, pysymään muodossa ja saamaan hyvän, elastisen ravinsa takaisin. Etenkin avotaivutuksessa täysiverinen lähti helposti keräämään painetta ja kiirehtimään, joten sitä työstettiinkin pidemmän aikaa.
Sulkutaivutus laukassa alkoikin olla oma esityksensä. Ike pysyi kyllä lapasessa, mutta oli kerännyt ravitehtävien aikana ylijäämäenergiaa eikä alkuun esittänyt mitään sulkutaivutuksen kaltaistakaan, kunhan laukkasi suurin piirtein paikallaan tie millaisella mutkalla. Suoristus, hetki laukkaa, uusi asetus ja sulkutaivutuksen ratsastaminen. Ori vaati nelisen toistoa ja sulkutaivutuksen ratsastamista ennen kuin liike onnistui, mutta kun se onnistui Ike suoritti senkin nappiin kuin mitään laukkapörinää ei olisi ollutkaan.
Oli minulla sentään jotakin tekemistä ja ohjeistamista, vaikka aika hyvin te pärjäsitte kaksinkin. Hieno ori, hyvä ratsastaja ja siistiä yhteispeliä.
20.08.2013 estevalmennus, valmensi Lissu T.
mori-morin ilmeestä näki, että hän katui pyytäneensä minut valmentajaksi, siihen malliin hän irvisteli minun ladellessani ohjeita ja korjausehdotuksia ongelmiin joiden olemassaolosta kumpikaan ei ollut tietoinen. Ystävää valmentaessa vain saattaa sortua lievään kettuiluun ja vinoiluun. Oikeasti mori ja Ike kaipasivat vain hienosäätöä, pari pelasi jo alkuverkoissa niin älyttömän hyvin yhteen ettei minulla ollut syytä naputtaa (ja naputin silti). Verryttelyesteet sujuivat rutiinilla ja hyvä kun ratsukko ei haukotellut mennessään.
Tänään vuorossa oli täysimittaisen radan treenaaminen, tavoitteeni siisti perusrata ja aivan yhtä siisti mutta nopea uusinta. Hakisimme tasaista vauhtia ja hyviä teitä, uhkarohkeat lähestymiset, liian tiukat kurvit ja tolppaa päin menevät hypyt voisi jättää muualle.
mori kehotti Ikeä turhankin reippaaseen laukkaan, vaikka puomit pysyivät paikoillaan eivätkä kurvit menneet liian tiukoiksi orin askel ei aina sopinut esteille ja ponnistuspaikka oli välillä hakusessa. Komensin ystävääni ajattelemaan, ratsastamaan oikeasti jokaisen askeleen ja pidentämään ja lyhentämään askelta jos tilanne sitä vaati. Kielsin ratsastamasta uusintaa ennen kuin olisin tyytyväinen perusradan menoon.
"Et sinä voi vain matkustaa vaikka hevonen olisi miten hyvä!" Onneksi mori uskoi kerrasta - tai sitten hän halusi päästä esittelemään orinsa vauhtia uusinnassa - ja seuraava perusrata sujuikin paremmin, laukka eteni ja oli sopivan reipasta, tahtirikkoja ei tullut ja Iken askeleetkin passasivat eikä ponnistuspaikkojen kanssa ollut enää hakemista. Puhtaan, siistin perusradan ratsastettuanne jatkoitte uusintaan ja Ike näytti mihin täysiverisen laukka riittääkään. Muutaman mutkan ratsastitte sellaista vauhtia, että minua hirvitti, mutta lähestymiset esteille sujuivat fiksutahtista laukkaa.
Muutaman hyvin sujuneen radan jälkeen tiputin estekorkeutta 130:stä vähän vajaaseen metriin. Otitte vielä muutaman hypyn pystyille joiden jälkeen saitte aloittaa itsenäisen verryttelyn, minä kun kuulemma saisin korjata esteet ihan yksinäni.
19.08.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Maanantai. Tarkoitus oli, että Nick olisi tullut pitämään minulle ja Ikelle tänään estevalmennuksen, mutta koska hän voitti eilisen kilpailunsa ja tilanne johti toiseen (=voitonjuhlat saattoi hieman venähtää), ei mies ollut tänään kovin valmennuskunnossa. Raskas työ vaatii raskaat huvit, jos niin voi sanoa.
Jokatapauksessa pidin sitten tänään itsenäiset treenit. Koska Ikellä oli eilisen vapaapäivän jäljiltä hieman turhan paljon energiaa, aloitimme pienellä, ehkä noin 50cm korkuisella pystyllä. Ihan vain, jotta ori olisi kunnolla kuulolla kun esteitä aletaan korottamaan. Ensimmäiset 20 minuuttia meni kuitenkin pitkälti siihen, että sain orin lopettamaan kaahaamisen - hiki virtasi niin hevosella kuin ratsastajalla, kun kiersimme ko kuudetta kertaa laukassa kentän ympäri. Pystystä puolestaan mentiin yli ainakin puolen metrin varalla. Kävin sitten potkaisemassa puomin alas ja aloitimme ikäänkuin alusta koko homman - paljon siirtymisiä, taivutuksia, väistöjä ja erilaisia kiemurauria eri askellajeissa. Ehkä noin tunti aloittamisen jälkeen ori alkoi olla kuulolla ja kävin nostamassa pystyn 80cm korkeudelle. Itse hevonen toimi nyt todella hyvin, pari lähestymistä tosin oli mennä hieman penkin alle oman virheeni vuoksi, mutta minkä minä mokaan, Ike korjaa.
Kun olimme treenanneet jo lähemmäs pari tuntia, kävimme loppuverkkaamassa vielä lyhyellä maastolenkillä. Takaisin tallille päästyämme ori suorastaa tippasi hikeä, joten pesin sen ennen laitumelle vientiä. Peetu ei oikein tuntunut ymmärtävän, miksei kaveri halua riehua ja laukata ympäri laidunta tämän kanssa.
08.08.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Parin viime viikon ajan meillä on ollut miesvahvistussa tallissa, kun Mirandan puoliveriruuna Oliver on ollut Iken seurana laiduntamassa ja majaillut tarvittaessa tyhjillään olevassa karsinassamme. Parivaljakko on tullut toimeen paremmin kuin hyvin ja toivon mukaan saamme Oliverin tänne jälleen ensi kesänä.
Pari viikkoa Missin ja Saran riekkumista seurattuani olen myös tullut siihen tulokseen, että Ike on varsin rautahermoinen hevonen. Tämä on käynyt ilmi niin kisapaikoilla kuin kotonakin - tammojen riehuessa ja kiljuessa kisapaikoilla Ike ottaa mielellään tirsat, tallissa ori korkeintaan antaa äänekkään varoituksen naapureilleen. Onneksi on edes joku, joka pitää tammat ruodussa.
22.06.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Siitä on taas kulunut hurjan kauan, kun viimeksi kirjoittelin Iken päiväkirja. Sekä orille että omistajalle kuuluu jokatapauksessa hirrrmuisen hyvää, KRJ:n alaisia sijoituksia on kerääntynyt tähän päivään mennessä jo huimat 107 ja ERJ:n alaisia sijoituksiakin jo 70! Vaikka päiväkirjan suhteen onkin hieman hiljaiseloa, kilpailuja ei olla unohdettu.
Käytiin eilen juhannusmaastoileen yhdessä Susirajan narrin ja Lissun kanssa. Hirveän hyvä maastoreissu, hevonen toimi todella hyvin ja seura oli kerrassaan... no, sen siitä saa kun kolme idioottia lähtee yhdessä maastoilemaan. Vauhdilta ja vaarallisilta tilanteiltakaan ei vältytty, kun kesken laukkapätkän vastaan kävelee joukko humalaisia nuoria miehiä. Tarkoitus oli hiljentää raville ennen kohtaamista, mutta kun yhdistetään täysiverinen + kilometritolkulla (lähes) suoraa metsätietä + laukka + pari kilpakumppania, niin emmepäs sitten hiljentäneetkään. Tämä vastaantullut nelikko sai ehkä illan parhaat naurut katsoessaan kuinka yritän epätoivoisesti pysäyttää oria, tuloksetta. Toivottavasti eivät saaneet kovin paljon multaa silmiinsä. Ehkä noin kilometri siinä meni, mutta lopulta alkoi orillakin puhti loppua ja jatkoimme kevyellä hölkällä vielä jonkin aikaa, ennen kuin käännyimme takaisin tallia kohti. Tallille päästyämme Ike oli aivan hikinen, joten pesin sen ennen iltaruokien antamista. Tänään olisi tarkoitus pyörittää hieman koulua kentällä, toivottavasti eilisillan vauhti ei ole jäänyt päälle.
07.05.2013 kouluvalmennus, valmensi Riella
Maneesiin asteli varsinainen virtapiikki ja sen selässä istui mori-mori, jolla oli täysi työ saada pidettyä oriin edes jotain rotia. Katselin heidän alkuverryttelyjen ajan menoa ennenkuin uskalsin tarttua ja käydä valmentamaan. Teetätin ratsukolla suht helppoja juttuja, joskin monipuolisesti jottei oripoika pääse ihan niskan päälle kikkaillessaan omiaan. Paljon voltteja, pieniä, isoja, pääty-ympyröitä, kiemurauria, kahdeksikkoa - eli siis aivan kaikkea vaan mitä maa päällänsä kantaa. Suunnittelin erilaisia tehtäviä käyttäen eo. kuvioita mukana ja joka kerta oli tottakai erilainen. Kun Ike sai tekemistä ja ratsastaja keskittyi pitämään pohkeet lähellä sekä kädet rentona, rupesi meno näyttämään jo paljon lupaavammalta. Suunnittelin aina vain "haastavampia" tehtäviä, jolloin Ike joutui oikeasti käydä keskittymään, jonka takia myös ratsastajan taakka helpottui. "Muista pitää pohkeet lähellä, äläkä könötä siellä satulassa!" neuvoin. Muistutin ratsastajalle, että on tarkkana kulmien kanssa koska orilla taitaa olla vähän taipumusta oikoa. Kun kaikki askellajit oli käyty läpi ja Ike alkoi olla todella rento, pyysin mori-moria ratsastamaan loppuravit vähän löysemmillä ohjilla koska Ike tuskin enää mitään pukkihyppyrodeota noin väsyneenä esittelee. Mukavasti teillä loppuen lopuksi meni, muista vain että orille paljon tekemistä ettei se pääse temppuilemaan.
08.04.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Noka
Jännitys kipristeli vatsan pohjassa parkkeeratessani autoa tallipihaan. Uusi talli ja hevonen pisti aina pikkaisen jännittämään, vaikka kokemusta noista nelijalkaisista on ehtinyt kertyä jo lähemmäs 20 vuoden edestä.
Pyörin pihassa hetken hieman eksyneen näköisenä ja huomasinkin pian tarhassa tutun näköisen kirjavan miehen. En kuitenkaan vielä käynyt Ikeä häiritsemässä, vaan kipaisin ensin talliin vaatteiden vaihtoon ja hyvän tovin etsittyäni löysin kaipaamani hoitotarvikkeet, jotka kannoin käytävälle valmiiksi. Ike tuli portille vastaan nimensä kuullessaan, mutta katsoi minua hieman epäluuloisen näköisenä. Silittelin orin kaulaa ja napsautin narun riimuun. Kiltisti se tuli perässä talliin, mitä nyt ehti matkalla vähän hörhötellä tammoille.
Talliin päästyämme täytyi kyllä myöntää, että Ike on makean näköinen ori! Katselin sitä hetken ja varmasti yhtä kiinteästi se tuijotti minua naamallaan sellainen ilme, että meinasinko kauankin siinä vielä pällistellä. Rapsutin sen valkeaa otsaa ja nappasin harjapakista kumisuan ja pölärin. Karvan vaihto oli parhaimmillaan, joten pyöriteltävää riitti ja jo muutaman minuutin jälkeen olisin hyvin sulattautunut orin kylkeen. Puhaltelin nenääni kohti uhkaavasti leijailevia karvoja kauemmaksi ja yritin takkiani pyyhkiä siinä samalla -tuloksetta. "Samperi tätä karvan määrää", kirosin itsekseni ja luovutin lopulta. Kavioita putsatessa Ike kokeili, kuinka tosissani olin ja totesi pian, että ihan oikeasti meinasin ne pohjat käydä lävitse. Yllättävän helppo tämä nyt silti oli hoitaessa.
Koska Ike on minulle entuudestaan aikalailla tuntematon tapaus, en lähtenyt mitään sen radikaalimpaa tekemään, vaan iskin orille suitset päähän ja lähdimme jalan kentälle kävelemään. Kevät oli jo kovaa vauhtia tulossa ja kenttä oli mukavan epätasainen kävellä. Muutaman kierroksen jälkeen totesin, että maneesi olisi ehkä sittenkin parempi vaihtoehto, joten siirryimme sinne. Tai siis minä olisin siirtynyt, mutta Ike juurtui niille jalansijoilleen maneesin ovelle ja kurkisteli ovesta sisälle. "Noni, sitten mennään!" komensin ja maiskautin perään. Ei vaikutusta. Kävelin orin kyljille ja pyöräytin ohjia kyljen suuntaan ja silloin Ike suvaitsi ottaa ne muutamat ratkaisevat askeleet maneesin puolelle. "Hieno mies!" kehaisin ja lähdimme kiertämään maneesia uraa pitkin.
Käppäiltiin maneesissa reilut puolisen tuntia ja Ike ehti siinä ajassa ihmetellä seinällä olevia peilejä ja sitä kummaa otusta, joka näkyi liikkuvan peilin "toisella puolella" ja samaten seinälle ripustetut puomit olivat ehdottomasti tutkimisen arvoisia. Kävipä se varsin tyytyväisen näköisenä piehtaroimassakin pehmeässä hiekassa ja lopuksi ravisteli itsensä perusteellisesti puhtaaksi. Siinä hiekkapilvessä ei sitten hetkeen mitään nähnytkään ja sen jälkeen olin itsekin piehtaroineen näköinen. Ei siinä kuitenkaan auttanut kuin hymyillä, kun toinen oli niin elämäänsä tyytyväisen oloinen!
31.03.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Ah, loma. Aurinko on paistanut ja lumikinokset ovat viimein alkaneet pienentyä. Ikellä on selvästi jo kevättä rinnassa, on vetänyt tarhassa välillä semmoista rallia että vesi vain lentänyt. Ja koska kuravesi kuivuu karvaan tunnetusti hienoiksi ruskeiksi länteiksi, on oria saanut harjata puhtaaksi niin, että hiki virtaa. Myös talvikarva päätti tuossa toissapäivänä että nyt hän ottaa hatkat ja tuntui että puolet hevosen karvasta varisi alas sinä yhtenä iltana. Oukaad.
Koska eilen oli koulutreenipäivä, tänään sitten vaihteeksi hypättiin. Jo heti alkulämmittelyissä kävi ilmi, että Ike käy hiiieman ylikierroksilla ja kun päästiin itse hyppäämään, ori vei ja minä vikisin. Otettiin sitten muutama(kymmentä) kierrosta laukkaa kentän ympäri, käynti-ravi -siirtymisiä sekä milloin mitäkin väistöjä ja ympyröitä, kunnes ori oli kunnolla kuulolla. Tämän jälkeen aloitettiin hyppäämiset alusta ja sujuikin paljon paremmin. Otettiin enemmänkin tekniikkatreeniä tänään, elikkäs innaria sekä maksimissaan metrin pystyä. Lähemmäs pari tuntia treenattuamme Ikelläkin alkoi viimein puhti loppua ja käytiin ottamassa maastossa loppukäynnit. Yleisesti siis ihan hyvät treenit, ensi kerralla pitää ehkä varautua orin niinsanottuun reippauteen paremmin ja vaikka juoksuttaa ennen selkäännousua.
Huomenna jälleen koulutreenipäivä, pitää varmaan ottaa jokun vaativan B:n kouluohjelma työn alle ja treenata kerrankin aivan tosissaan kisoja varten. Viimeinen lomapäivä, otetaan kaikki (ilo) irti siitä.
25.03.2013 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Siitä on vasta kuukausi kun soitin Georgelle Yhdysvaltoihin ja tein tarjouksen komeanvärisestä täysiveriorista. Kolme viikkoa myöhemmin ori olikin jo Suomessa. Sekä hevonen että kuljetus maksoi paljon, ehkä liiankin paljon, mutta oli todellakin sen arvoista! Eikä voi väittää että meillä olisi Iken kanssa huonosti tämä yhteiselo alkanut - tänään tuli jo ensimmäinen voitto estekisoista! Ja muutamat sijoituksetkin päälle, niin esteiltä kuin koulusta. Tästä on hyvä jatkaa.
virtuaalihevonen, a sim game horse
kuvien © Winning Colours Farm & Mette Campbell-Andenaes
kuvien © Winning Colours Farm & Mette Campbell-Andenaes